Eurooppalaiset pelikentät ovat tulleet tutuksi kokoomuksen Eurooppa-verkoston puheenjohtajalle ja ensimmäisen kauden kansanedustajalle Ville Kaunistolle. Kaunisto on entinen ammattikoripalloilija, jota ura on kuljettanut eri puolille Eurooppaa. Kotikenttä on ollut vuoroin niin Ranskassa, Sveitsissä, Italiassa kuin Espanjassakin. Kotimaassa Kaunisto edusti pitkään Kouvolan Kouvoja. Koripallouransa hän loppetti kauden 2018-2019 jälkeen.
Mitä pelivuosista ulkomailla on jäänyt käteen, kuinka eurooppalaiseksi itsesi tunnet?
– Kun on asunut ympäri Eurooppaa, koen, ettei minulla ole ollut minkäänlaisia vaikeuksia sopeutua toiseen eurooppalaiseen maahan. Se on minusta aika vahva pohja, joka kuvaa sitä, että meillä on enemmän yhteistä kuin eroja. Eurooppalaisuus tarkoittaa itselleni isolla tasolla demokratiaa, yksilön vapautta ja yksilön vastuuta itsestään ja sitä kautta myös heikommista. Henkilökohtaisella tasolla puhutaan vapaudesta liikkua, tehdä töitä ja opiskella. Eurooppalaisuus on osa elämäntapaa.
– Ehkä kaikessa hirvityksessään Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat tuoneet ymmärrystä siitä, että eurooppalaisuutta voi katsoa laajemmasta perspektiivistä. Siinä me huomaamme, että meillä on Euroopassa aika paljon yhteisiä asioita.
Toimit Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen puheenjohtajana. Mitä yhdistys tekee?
– Yhdistys on perustettu aikoinaan Suomen EU-hakuprosessia varten ja se on jäänyt siitä prosessista vaikuttamaan suomalaiseen EU-keskusteluun ja ohjaamaan sitä kohti tulevaa. Haluamme tuottaa laajaa ja monipuolista keskustelua EU:sta.
Millaisena näet suomalaisen Eurooppa-keskustelun tällä hetkellä?
– Olen usein sanonut, että jos menen Kouvolan torille kertomaan Eurooppa-politiikasta, saan puhua yksin. Onhan se selvää, että suomalainen Eurooppa-keskustelu helposti takertuu niihin haasteisiin, mitä isossa unionissa on; oli se sitten palvikinkku tai käyrät kurkut tai elvytyspaketti. Ne ovat tärkeitä asioita, mutta Ukrainan tilanne on saanut aikaan sen, että me olemme pystyneet katsomaan vähän kauemmas. Koen, että eurooppalaisuus ja keskustelu on saanut sellaisia sävyjä, että me ehkä ymmärretään paremmin taas mahdollisuuksia ja sitä, minkä takia koko Euroopan unioni on perustettu. EU on perustettu takaamaan rauhaa ja rauha konkretisoituu oikeastaan vasta sitten, kun se puuttuu.
Suomella oli jäsenyyden alkuaikoina tavoitteena päästä keskeisiin päättäviin pöytiin EU:ssa. Onko tämä muuttunut?
– Tavoitteena toimii edelleen tämä pöytiin pääseminen, mutta tietty konkretia on unohtunut. Se ei tapahdu itsestään. Kannan suurta huolta siitä, että suomalaiset EU-viranhaltijat alkavat olla sieltä kokeneesta päästä eikä uutta nuorta väkeä ole jonoksi asti. Tämä on sellainen asia, missä muut maat ovat löytäneet keinoja kannustaa EU-urille, mutta Suomi on jäänyt vähän paikalleen. Selkeä asia, millä pystymme omaa ääntä parantamaan. Ja en sano, että suomalaiset viranhaltijat edistävät vain Suomen asiaa, vaan he pysyvät tuomaan meille tärkeää sisäpiiritietoa ennakkovaikuttamisen tueksi.
[rev_slider alias=”kaunisto-plus-01″][/rev_slider]
Laitahyökkääjänä koripalloa ammatikseen pelanneella Ville Kaunistolla pallo pysyy yhä hallussa – nyt kiinnostuksen kohteena on tosin isompi pallo eli kansainvälinen politiikka.
Olet myös kokoomuksen Eurooppa-verkoston puheenjohtaja. Millaista Euroopan unionia kokoomus tavoittelee?
– Meillä on ytimessä vahvasti se, että meillä on taloudellisesti kestävä ja tulevaisuuteen katsova ja kilpailukykyinen unioni. Ja meillä on ollut turvallisuus siinä yhteen kokoavana teemana koko ajan mukana. Kaikki lähtee kilpailukyvystä ja siitä, että pystymme tarjoamaan ihmisille parempaa elämää, töitä ja uskoa tulevaisuuteen.
– EU:n kohdalla on haaste puhua hyvää ymmärrettävästi, mutta siitä on helppo puhua pahaa ymmärrettävästi. Esimerkiksi tämä EU:n elvytyspaketti oli kokoomukselle haastava. Se oli heikko kokonaisuus, mutta tietyllä tavalla siinä valittiin jotain paljon suurempaa. Jos emme olisi siinä tilanteessa puolustamassa Euroopan yhtenäisyyttä Suomessa, mitkä ne seuraukset olisivat olleet?
Missä asioissa Eurooppa tarvitsee mielestäsi parempaa kilpailukykyä?
– Teknologisessa kehityksessä merkittävien edistysloikkien ottaminen ja sitä kautta tuottavuuden kasvattaminen on välttämätöntä kilpailukyvyn takaamiseksi. Hyvä esimerkki on alustatalous, jossa noin kymmenes yrityksistä tulee Euroopasta. Onhan se ihan käsittämätöntä, mikä määrä dataa meistä kerätään. Se on myös turvallisuuskysymys.
– Me olemme jääneet digitalisaatiossa vahvasti jälkeen, kun Yhdysvallat menee yritysten kautta ja Kiina valtion johdolla täyttä vauhtia eteenpäin. Kaiken geopoliittisen kuohunnan takana on Yhdysvaltojen ja Kiinan kiihtyvä kilpailu sekä maailman mahdollinen uudelleen jakautuminen. Tekoälyn kehitys tulee luomaan täysin uusia markkinoita ja mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa ne maat, joilla on teknologista valtaa, voivat uudelleen määrittää kansainvälisiä suhteita ja kumppanuuksia.
Miten näet unionin ilmastopaketin ja ilmastotoimet Suomen kannalta?
– Suomessa ilmastopaketin kysymykset liittyvät esimerkiksi metsätalouteen ja talvimerenkulkuun. Meidän olosuhteemme ovat poikkeukselliset ja näissä tullaan näkemään vaikuttamista. Suomen edunvalvonta on aivan keskiössä ulkopolitiikassa, mutta meidän pitää uskaltaa nähdä ja ymmärtää se suunta, johon EU ja Suomi osana Eurooppaa on menossa. Vihreässä siirtymässä on myös paljon turvallisuuspoliittisia ja kilpailukykyyn liittyviä näkökulmia.
– Meiltä poliitikoilta välillä unohtuu teknologiamyönteisyys. Kun sen pitäisi olla niin, että me poliitikot mahdollistamme teknologian kehityksen, joka menee pystysuoraan ylös. Meidän pitäisi pitää hatusta kiinni, kun markkinat ja ihmisen innovatiivisuus vievät meitä eteenpäin. Tulemme keksimään tavat pelastaa maailma monessa eri kriisissä, ja teknologia on siinä keskiössä.
Mitkä ovat EU:n suurimmat haasteet tällä vuosikymmenellä?
– Olemme vähenevä ja vanheneva maanosa ja taitavia sääntelemään itsemme tehottomiksi. Kyllä koen, että tämä suunta, jossa velalle ei ole enää hintaa, on ollut kehitys, joka ei pitkässä juoksussa vahvista meidän näkymäämme. On hyvin todennäköistä, että korkea inflaatio ja ihmisten heikentyvä ostovoima tulevat lisäämään tyytymättömyyttä. On vain ajan kysymys, milloin populismi nostaa taas päätään ja aiheuttaa merkittäviä sisäisiä ristiriitoja niin maiden sisälle kuin niiden välille. Yhä vahvemmin kaksinapaiseksi kääntyvässä maailmassa voidaan päätyä tilanteeseen, jossa pitää valita oma puolensa. Tässä kehityksessä yhtenäinen EU on meidän kaikkien etu.
– Suomen pitää ottaa EU:ssa merkittävä rooli. Meidän maantieteellinen sijaintimme on merkittävä, oli sitten kyse unionin ulkorajasta, Itämerestä tai arktisesta alueesta. Näen vahvasti, että jos isot jäsenmaat Italia, Saksa ja Ranska löytävät toisensa, meidän pitää löytää viiteryhmä ja porukka, jonka kanssa meillä on eniten yhteistä ja joiden kanssa me voimme yhdessä rummuttaa omaa mielipidettä ajoissa eikä tyytyä matkustajan rooliin.
Miten puolustusliitto Naton jäsenyys muuttaisi Suomen asemaa? (Haastattelu tehtiin ennen kuin Suomi jätti Nato-hakemuksen 18.5.)
– Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen ja suomalaisten turvaa. Jäsenyys myös parantaisi Suomea investointiympäristönä ja vahvistaisi siten asemaamme. Ja jos vielä Ruotsi otetaan kainaloon mukaan, sen jälkeen 23 EU-maan puolustus nojaa Natoon. Samalla se selkeyttäisi keskustelua siitä, millaista puolustusta haluamme Euroopalta. Jatkossa ei enää tarvitse työntää keskusteluun EU:ta tai luoda päällekkäisyyksiä. Pääsemme tilanteeseen, jossa Nato on sotilaallista turvallisuutta tuova yhteisö ja EU on arvo- ja kauppayhteisö. Roolit selkeytyvät, eikä tarvitse enää puhua epäselvä ulkopoliittinen jargon päällä.
[rev_slider alias=”kaunisto-plus-02″][/rev_slider]
Ville Kaunisto nostaa peliuransa aikana asumistaan maista omaksi ja perheensä suosikiksi Ranskan. Se oli yhdistelmä säntillisyyttä ja asioiden hoitamista, mutta myös elämästä luvallisesti nauttimista, Kaunisto sanoo.
Muuttaako Venäjän hyökkäys Ukrainaan EU:ta?
– Voi olla, että tässä on Euroopan kannalta pelastavia elementtejä. Ymmärretään, mikä on meidän asemamme ja toimitaan sen mukaan. EU on aina kehittynyt kriisien kautta, ja nyt olisi mahdollisuus kehittyä ennen kuin me olemme tilanteessa, jossa ei ole enää tilaa kehittyä. Vielä vuosi sitten kannoin suurta huolta siitä, mikä Euroopan asema tulee olemaan Yhdysvaltojen ja Kiinan johtamassa maailmassa. Vaarana oli, että hiivumme epärelevantiksi pelaajaksi kilpailussa.
– Nyt me olemme saaneet ukrainalaisten hirveän kärsimyksen kautta lisäelämän. Jos me emme sitä käytä Euroopassa, sitten saamme taas seistä peilin edessä. Tässä EU:lla on se paikka, jossa hetkellinen yhdistyminen, minkä tämä tilanne on luonut, kannattaisi käyttää äkkiä hyväksi. En ole varma siitä, onko meno enää yhtä auvoisaa parin vuoden päästä.
EU sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen rauhanprojektina, jonka tarkoitus oli estää uuden sodan syttyminen. Mikä voisi olla seuraava suuri visio Euroopalle?
– En näe visiossa mitään vanhentunutta. Me lähdimme jostain ja nyt huomaamme, että me olemme tulleet siihen. Tuohon voidaan tietysti lisätä se, että EU olisi teknologinen suuri toimija ja relevantti osa tätä maapalloa. Euroopan pitää olla myös yksilön oikeuksien ja ihmisten puolustaja. Näemme tässä maailmassa yhä paljon sitä, että yksittäisellä ihmisellä ei ole väliä. Siihen meillä ei ole varaa.
Ville Kaunisto
- Syntynyt Turussa vuonna 1982
- Koulutukseltaan kauppatieteiden kandidaatti
- Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.
- Entinen ammattikoripalloilija, joka on pelannut Ranskassa, Sveitsissä, Italiassa ja Espanjassa.
- Eurooppalainen Suomi -yhdistyksen puheenjohtaja
- Kokoomuksen Eurooppa-verkoston puheenjohtaja yhdessä Janika Takatalon kanssa
- Asuu perheensä kanssa Kouvolassa. Perheeseen kuuluvat vaimo sekä yksivuotias tyttö ja nelivuotias poika.
- Harrastukset liikunta, kansanvälinen politiikka ja tavallinen perhe-elämä.