Kansainvälinen ruokajärjestelmä on koetuksella Ukrainan sodan vuoksi, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ennuste.
Ennusteen mukaan kustannusten nousu koettelee suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta.
Ruoan hinnan nousu kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä ja kehitys jatkuu. Vuositasolla ruoan hinta nousee tänä vuonna arviolta 11 prosenttia. Nousupaine kohdistuu kaikkiin elintarvikkeisiin, mutta vauhdissa on isoja eroja tuoteryhmittäin ja tuoteryhmien sisällä.
– Nousu on selvästi yleistä inflaatiokehitystä nopeampaa, ja nyt edessä voi olla suurin ruoan hinnan vuositason nousu Suomen EU-jäsenyyden aikana, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg tiedotteessa.
Suomessa ja Euroopassa ruoka ei lopu, mutta globaalisti kriisi voi aiheuttaa ruokapulaa ja levottomuuksia esimerkiksi Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.
Ennuste perustuu oletukselle, että konflikti pitkittyy ja lännen ja Venäjän taloudelliset välit ovat poikki. Vaikka sota loppuisi nopeastikin, sillä on joka tapauksessa jo nyt pitkäaikaisia seurauksia globaaliin maatalous- ja elintarviketuotantoon ja kauppaan.
PTT:n mukaan maatalouden osalta suurin epävarmuus ajoittuu tällä hetkellä vuoteen 2023.
– Riskinä on viljelijöiden maksuvalmiuden heikkeneminen, tuotannon vähentäminen tai lopettaminen maatiloilla, ja omavaraisuuden heikkeneminen. Monilla maatiloilla ei ole talouspuskureita, jotka auttaisivat pahimman yli, sanoo PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Ukraina ja Venäjä ovat olleet aiemmin merkittäviä viljanviejiä, ja viljan hinta onkin noussut sodan myötä huippulukemiin. Monet maat pyrkivät lisäämään tuotantoaan, mutta esimerkiksi Euroopassa sitä rajoittaa lannoitteiden korkea hinta ja lannoiteriippuvuus Venäjästä.
Suomessa erityisesti kotieläinsektorin tilanne on heikentynyt, kun tuotannon kustannukset ovat kohonneet. Lisäksi osa viljelijöistä ei ole voinut hankkia lannoitteita maksuvalmiusongelmien vuoksi.
– Nopeasti nousevat kustannukset aiheuttavat voimakasta nousupainetta tuottajahintoihin, jotka eivät ole kohonneet kustannusten mukana, sanoo maatalousekonomisti Juuso Aalto-Setälä.
Jos kasvukauden sääolosuhteet ovat suotuisat, Suomen viljasadon määrän ennustetaan olevan tänä vuonna riittävä huoltovarmuuden ja ruokaketjun toimivuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää sitä, että lannoitteiden käyttöä optimoidaan ja taloudellisesti viljelykelpoisiksi arvioidut peltolohkot kylvetään.