Ukrainalaisia pakolaisia Prahassa keskiviikkoaamuna. LEHTIKUVA/AFP Michal Cizek
Verkkouutisten blogi
Picture of Olavi Ala-Nissilä
Olavi Ala-Nissilä
Kirjoittaja on KTM, valtiopäiväneuvos ja entinen Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen.

Globaaleihin riskeihin varautuminen on laiminlyöty

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt suomalaiset turvallisuuskriisin arkeen, kirjoittaja toteaa.

Saman viikon sisällä tuli synkkiä uutisia ilmastomuutoksen kasvavista riskeistä. Globaali virustauti Covid 19 levisi maailmalle kaikkialle kaksi vuotta sitten ja riski sairastumiseen sen mukana. Tietoturvaongelmia on nyt kaikkialla. Talousriskejä myös on ja ne ovat  muiden riskien seurannaisia.

Maailmanlaajuisten riskien toteutuminen on erityinen haaste. Globaalivaikutteisia riskejä voi nähdä useita kymmeniä. Haastavimpia ovat ennakoimattomat ja huonosti tunnetut ja   tuntemattomat riskit ja ennakoimattomat riskit.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Sitran raportissa kysytään, mitä ihmettä on tapahtunut. Finanssikriisi, kyberuhat, terrorismi, sisällissodat, globaalit muuttoliikkeet, eriarvoisuuden ja mielenterveysongelmien kasvu, populistien ja itsevaltiaiden valtaannousu, luonnon ääri-ilmiöt ja pandemiat ovat todellisia riskejä nyt (Sitra: Megatrendit 2020).

Monet ihmiset ovat ymmällään. Monia tilanne ahdistaa.  Suomalaiset ovat heränneet yhä enemmän siihen, että maailmanlaajuiset riskit tulevat heidän arkeensa.  Kriisejä ja riskejä on aina ollut mutta nyt tulevat useammin ja voivat kietoutua toisiinsa. Siksikin varautuminen on nyt erityisen tärkeää.

Globaaleihin riskeihin varautumista on laiminlyöty. Ilmastoriskejä on vähätelty maailmalla. Aggressiivisten sotilaallisten hyökkäysten luultiin Euroopassa olevan ohi. Kyberuhatkin näyttävät yllättävän ja sanoin autoritarismin eteneminen isoissa maissa. Ruoka- ja vesiongelmia maailmalla myös on.

Poimintoja videosisällöistämme

Riskien tunnistaminen ja hillintä sekä niistä oppiminen ovat tärkeitä. Yhtä tärkeää on varautuminen ja riskien sietokyky.

Itsenäisellä maalla  – kuten Suomella –   pitää olla riittävästi ruokaomavaraisuutta ja energiaomavaraisuutta. Itsenäisellä täytyy olla riittävää puolustuskykyä joko itsellään tai yhteistyössä muiden kanssa. Ilmaston ääri-ilmiöihin pitää varautua ja valmistautua.

Yllättäviin ja ennakoimattomiin tapahtumiin pitää niin maailmalla kuin Suomessakin paremmin varautua. Varautumista on laiminlyöty menneinä vuosina ja varautumisen tarve vain kasvaa. Laiminlyönneistä pitää nyt oppia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Niin yritykset kuin valtiotkin tarvitsevat strategisen varautumisen ja myös strategiassaan resilienssisuunnitelman.

Resilienssi tarkoittaa sietokykyä, mukautumiskykyä, sopeutumista, ratkaisuja ja toivoa. Suomessakin on kansallista tietokykyä vahvistettava. Resilienssisuunnitelma on oltava osa kansallista ydinstrategiaa. Suunnitelmaa on päivitettävä ajantasaisesti asiantuntijoiden kanssa.

On varautumisen aika.

Mainos