Ulkoministeriön vastikään julki tulleiden asiakirjojen mukaan Naton ovi oli 1990-luvun lopulla Suomelle niin auki kuin voi olla. Asiasta puhuivat niin amerikkalaiset kuin muidenkin Nato-maiden edustajat.
Asiasta uutisoi Helsingin Sanomat.
Etenkin Yhdysvaltain varaulkoministeri Strobe Talbott piti Bill Clintonin jälkimmäisellä presidenttikaudella vuosina 1997-2001 tiiviisti yhteyttä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen johtoon. Natoa käsiteltiin keskusteluissa aktiivisesti.
– Ovi on auki, käsi on ojennettu, jos ja milloin tahansa teette päätöksenne, Talbott sanoi puolustusvoimain komentaja Gustav Hägglundille Washingtonissa maaliskuussa 1997.
– Mikäli Suomi, Ruotsi ja Itävalta päättäisivät liittyä Natoon, ne otettaisiin viivyttelemättä jäseniksi, Naton saksalainen apulaispääsihteeri Gebhardt von Moltke sanoi seuraavassa kuussa ulkoministeriön alivaltiosihteeri Jaakko Blombergille.
Myös Britannian Helsingin suurlähettiläs David Burns totesi, että Suomi olisi koska tahansa tervetullut Natoon, mutta hänen mukaansa maan ”saattaisi olla vaikea ehtiä mukaan Madridin kokoukseen”, joka järjestettiin saman vuoden heinäkuussa.
Suomi oltiin siis valmis ottamaan sotilasliiton jäseneksi nopealla aikataululla. Virallisista asiakirjoista ei kuitenkaan löydy viittausta siihen, että Suomen ulkopoliittinen johto olisi edes pallottellut sotilasliiton jäsenyyttä.
Sen sijaan johdolle riitti ilman jäsenyyttä toteutettu läheinen yhteistyö Naton kanssa.
– Esitetään, että Suomi on valmis harkitsemaan osallistumista kaikkeen Naton rauhankumppanuusohjelman toimintaan, hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan eli hutvan pöytäkirjoissa lukee.