Lähes kaksi kolmesta sallisi miedot viinit ruokakauppoihin

Tutkimuksen mukaan kuluttajat suhtautuvat myönteisesti alkoholin myynnin vapauttamiseen.
Viinejä Alkon myymälässä Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Viinejä Alkon myymälässä Helsingissä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kuluttajista 65 prosenttia pitää mietojen eli enintään 15 prosenttia alkoholia sisältävien viinien myynnin sallimista ruokakaupassa hyvänä asiana ja vain 21 prosenttia pitää ajatusta huonona. Kantaansa ei osaa sanoa 14 prosenttia. Asia ilmenee Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Myynnin sallimisen puolella olevien osuus on aiempien tutkimusten tapaan kasvussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Vuosien mittaan on tehty lukuisia tutkimuksia, joissa kuluttajat ovat toivoneet viinejä ruokakauppaan, mutta asia ei ole ottanut edetäkseen. Lainsäädännön kehittämistä tulee jatkaa kuluttajaa palvellen ja kilpailuun kannustaen. Alkoholilaki pitää päivittää vastaamaan nykyaikaa ja kaupan kansainvälistä toimintaympäristöä, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Kokonaiskulutus vähenisi, valtion verotulot kasvaisivat

Taloustutkimus tutki PTY:n toimeksiannosta, miten mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa vaikuttaisi alkoholin kokonaiskulutukseen, valtion verotuloihin ja Alkon myymäläverkkoon.

Tutkimus osoittaa, että mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta 0,6 prosenttia eli 0,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina. Kokonaiskulutus koostuu vähittäiskulutuksesta ja tilastoimattomasta kulutuksesta, johon lasketaan matkustajatuonti ja ulkomainen verkkokauppa, sekä tutkimuksesta poisrajatusta anniskelusta.

– Mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa lisää näiden tuotteiden kulutusta. Samanaikaisesti muiden juomaryhmien, esimerkiksi oluiden, välituotteiden ja väkevien alkoholijuomien, kulutus kuitenkin vähenee. Lisäksi tilastoimaton alkoholin kulutus vähenee, koska matkustajatuonti ja ulkomaiset verkkokauppaostot kokonaisuudessaan vähenevät. Nämä muutokset yhteensä laskevat alkoholin kokonaiskulutusta, sanoo Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja Pasi Holm.

Tutkimuksessa haastateltiin myös kaupan alan asiantuntijoita. Heidän mukaansa kauppojen valikoimat voisivat sisältää esimerkiksi supermarket-kokoluokassa noin 100–300 nimikettä eri tuote- ja hintakategorioissa, joten kuluttajien valinnanvara kasvaisi. Erityisesti pienet ruokakaupat ja haja-asutusalueiden kaupat hyötyisivät asiakasvirtojen kasvusta sekä mietojen viinien myynnin että ruokamyynnin osalta.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Tehokkaasti toimivassa päivittäistavarakaupassa viini voisi olla tutkimuksen mukaan keskimäärin 10 prosenttia edullisempaa kuin Alkossa.

– Mietojen viinien myynti ruokakaupassa vähentäisi ulkomaisia verkkokauppaostoja ja matkustajatuontia ulkomailta. Koska ulkomaiset verkkokauppaostot ja matkustajatuonti eivät ole Suomen alkoholiverotuksen piirissä, uudistus kasvattaisi valtion verotuloja 2,3 prosenttia 1,37 miljardiin euroon, Holm arvioi.

Tutkimus perustuu empiiriseen kuluttajatutkimukseen marraskuussa 2021, kaupan alan asiantuntijoiden haastatteluihin lokakuussa 2021 sekä Valviran ja THL:n tilastoihin. Kuluttajatutkimukseen osallistui 2 066 henkilöä. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelista.

Mainos