Joe Rogan -saaga jatkuu. Alun perin rokotekriittisistä lausunnoista syytetty podcast-tähti kohtasi Neil Youngin Spotify boikotin ja pyysi anteeksi. Seuraavaksi julkaistiin kontekstista irrotettu videokompilaatio n-sanan käytöstä. Spotify menetti kaksi miljardia dollaria ja poisti ohjelman vanhoja jaksoja. Anteeksi pyysi nyt myös Spotify:n toimitusjohtaja Daniel Ek.
Vuodelta 2011 nostetun misogyniakohun jälkeen Yhdysvaltain entinen presidentti Donald Trump ohjeisti, että anteeksi ei kannattaisi enää pyydellä.
Isossa kuvassa kuvassa kyse ei kuitenkaan ole Roganin sanomisista tai anteeksipyynnöistä, vaan mediayhtiöiden valtataistelusta.
Yhdysvaltoihin on parin vuosikymmenen saatossa muodostunut kaksi eri mediakuplaa, jotka kilpailevat siitä, kumpi aivopesee oman kohderyhmänsä tehokkaammin.
Vasemmistokuplan pää-äänenkannattaja on CNN ja saman kolikon kääntöpuolena oikeiston Fox News. Edelmanin Trust barometer 2021- tutkimuksen mukaan 59 prosenttia yhdysvaltalaisista oli sitä mieltä, että toimittajat johtavat ihmisiä tahallaan harhaan. Gallupin tutkimuksessa uutisten paikkansapitävyyteen luotti vain 36 prosenttia aikuisväestöstä.
Kaupallisiin ja poliittisiin ohjelmiin kyllästyminen johti siihen, että kymmenet miljoonat kuluttajat pakenivat mieluummin kotikutoisen jutusteluohjelman pariin.
Syntyi Joe Rogan -ilmiö. Ääneen pääsivät niin Metallican solisti James Hetfield, tähtitieteilijä ja mediapersoona Neil deGrasse Tyson kuin raivokas salaliittoteoreetikko Alex Joneskin. Rogan ei tuominnut ketään, ei valinnut puolta. Riitaisassa ajassa hän yhdisti kansaa. Uutiset ”roganisoituivat”: hämmentävän moni uutissykli rakentui sen varaan, mitä Rogan sanoi, tarkoitti, jätti sanomatta tai miten häneen reagoitiin. Nykyään toistuvasti negatiivisessa sävyssä.
Miksi uutiset sitten jahtaavat Rogania?
Roganista on tullut sekä suora, että epäsuora uhka isoille mediayhtiöille.
Epäsuora uhka on markkinahäiriö. Yksi The Joe Rogan Experience –jakso kerää enemmän katsojia kuin Fox Newsin, CNN:n ja MSNBC:n prime time -ohjelmat yhteensä.
Omalta studiolta verrattain pienellä budjetilla tuotettu podcast haukkaa satoja miljoonia mediaimperiumien mainosdollareista. Kun maailma ei pyörinyt enää Trumpin ympärillä, kasvoi CNN-kuplan tulonmuodostuksen lovi entisestään. Mistä tilalle noin keski-ikäinen, valkoihoinen heteromies, joka on tarpeeksi kiinnostava ja rikas, jotta häntä voi turvallisesti mätkiä klikkiotsikoissa päivästä toiseen? Bingo!
Kun aiemmin elimme käsityksessä, jossa ihmiset lukevat ensin uutisen ja muodostavat sitten mielipiteensä sen pohjalta, on viimeistään 2010-luvulta alettu tiedottaa valmiita mielipiteitä, jotka näyttävät uutisilta.
”Mielipideuutisen” luettuamme kuvittelemme muodostaneemme itsenäisen mielipiteen objektiivisen uutisen pohjalta. Todellisuudessa lempimediamme tarjoaa yhä useammin asiat juuri sillä kulmalla, jolla haluamme ne kuulla.
Tämä toimii fiksuihinkin ihmisiin.
Käyttäytymispsykologit Robert Cialdini ja Daniel Kahneman tiesivät jo vuosikymmeniä sitten, että teemme esimerkiksi äänestämiseen ja kuluttamiseen liittyviä päätöksiä mieluummin ryhmäidentiteetin ja tunteiden kuin faktojen pohjalta.
Sosiaalisen median ruokkima media hyödyntää taitavasti ihmisen kognitiivisia vinoumia, kuten vahvistusharhaa (confirmation bias) ja sosiaalista vahvistamista (social proof). Siksi media voi antaa meille vaikkapa tunnekäskyn ”järkyty Roganista”, ja vaihtaa järkyttymisen syyn viikoittain.
Emme juurikaan ihmettele, miksi Rogan-kohu on liukunut rokotevastaisuudesta keskusteluksi esimerkiksi sananvapaudesta, rasismista tai naisvihasta. Aivan sattumalta juuri ne aiheet, joista ihmiset universaalisti ”tykkäävät” järkyttyä.
Suora uhka kohdistuukin median koko markkinalogiikkaan. The Joe Rogan Experience on mediaimperiumien kauhistus, koska se ei ole räätälöity miellyttämään ketään. Rogan haastattelee ketä huvittaa, ei ennakkosensuroi tai käsikirjoita mitään. Ohjelma ei mahdu muotteihin. Se ei ole oikeistolaista kiukustumispornoa, jossa vastustetaan ”kommunisti-Obamaa” ja aselakeja tai vasemmistolaista vuorisaarnaa, jossa jokainen intersektionaalista feminismiä haastava on natsi.
Yhdysvaltain kahtiajako on poliittisesti repivä, mutta mediayhtiöille melko hyvä diili, ”status quo”, joka halutaan säilyttää. Rogania kuuntelee joka viikko 50 miljoonaa ihmistä. Mitä jos joku hänen haastattelemistaan yksityisajattelijoista sattuisi sanomaan jotain, joka kaataa koko valtamedian toimintamallin?
Toisin kuin asiakkaansa, WarnerMedia ja Murdochin perhe (CNN:n ja FOX Newsin omistajaporras) eivät tykkää järkyttyä. He tekevät todennäköisesti kaikkensa, jotta saisivat palautettua Roganeista vapaan tilan.
Kirjoittaja Kami Launonen on Turun yliopiston tohtorikoulutettava, joka tutkii Donald Trumpin retorista vaikutusvaltaa