Hallitus otti käyttöön niin sanotun hätäjarrumekanismin joulukuun lopulla. Paltan pääekonomisti Martti Pykärin mukaan hätäjarrun vetäminen saattoi olla tähänastisista sulkutoimista kallein, sillä rajoitustoimien vaihtoehtoiskustannus on kasvanut pandemian edetessä.
– Menetettyjen ihmishenkien ja taudista aiheutuvien suorien terveyshaittojen lisäksi myös laajemmat hyvinvointitappiot sekä taloudelliset menetykset ovat olleet pandemia-aikana mittavia. Esimerkiksi Paltan edustamilla palvelualoilla liikevaihtoa on menetetty korona-aikana yhteensä yli 10 miljardia euroa, hän kirjoittaa blogissaan.
Hän viittaa myös OECD:n viikkotason BKT-indikaattorin, jonka mukaan Suomen talous supistui vuoden 2022 toisella viikolla 1,6 prosenttia vuodentakaisesta. Vertailuajanjaksokaan ei ole hänen mukaansa vahva, sillä vuoden 2021 toisella viikolla talous oli 2,2 prosentin laskussa.
– Railo Suomen ja Ruotsin talouskehitysten välillä levenee entisestään, Pykäri toteaa.
Hän muistuttaa, että vaihtoehtoiskustannusten arviointi edellyttää kuitenkin myös arviota siitä, mitä olisi tapahtunut ilman rajoituksia.
– Tarkastelua voi myös laajentaa taloudellisista menetyksiä esimerkiksi liikuntaharrastusten ja kulttuuriaktiviteettien sulkemisesta aiheutuviin hyvinvointitappioihin, ekonomisti kirjoittaa.