Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen tukitoimet vauhdittivat viime vuonna talouden elpymistä. Elvytyksen jatkaminen ja julkisen talouden alijäämät ovat neuvoston mukaan perusteltuja myös tänä vuonna.
– Normaalioloissa finanssipoliittista viritystä voitaisiin pitää liian löysänä. Mahdollisuus odotettua heikompaan talouskehitykseen ja tarve lieventää kriisin aikana kertyneitä vahinkoja voivat kuitenkin perustella talouden toipumista tukevaa finanssipolitiikan viritystä, tiistaina julkistetussa raportissa todetaan.
Neuvosto on kuitenkin huolissaan siitä, että jo yli vuosikymmenen vallinneen julkisen talouden rakenteellisen alijäämän odotetaan pysyvän suurena myös nykyisen kriisin jälkeen. Tämän vuoksi julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden suunnittelu olisi neuvoston mukaan aloitettava mahdollisimman pian.
– Sopeuttamisen ei tarvitse olla välitöntä, mutta sen pitäisi olla hallituksen suunnitelmia nopeampaa.
Raportin mukaan julkista taloutta uhkaavat riskit niin keskipitkällä kuin pitkällä aikavälilläkin
– Keskipitkällä aikavälillä velka-aste kasvaa edelleen ilman korjaavia toimia. Tilanteen vakauttamiseksi tulevina vuosina tarvittaisiin vuosittain vakauttamistoimia noin 0,2-0,4 prosentilla suhteessa BKT:hen, neuvosto sanoo.
– Pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän ja ikäsidonnaisten menojen kasvun luomat menopaineet edellyttävät julkisten menojen uudelleenarviointia investointien ja kulutuksen välillä. Hallituksen kestävyystiekarttaa pitäisi konkretisoida esittämällä yksityiskohtaisesti riittävät poliittiset toimenpiteet julkisen talouden epäsuotuisten näkymien lieventämiseksi.
Hallitukselle moitteita epäselvästä viestinnästä
Arviointineuvosto muistuttaa, että korkeammilla työllisyystavoitteilla on ratkaiseva rooli julkisen talouden kestävyyteen tähtäävässä politiikassa. Tämän vuoksi on tarpeen arvioida kaikkia työllisyysuudistuksia kattavasti myös julkisen talouden näkökulmasta.
– Hallitus on tehnyt merkittäviä toimia työllisyyden lisäämiseksi, mutta korkea työttömyys rasittaa edelleen julkista taloutta. Tarvitaan lisää toimia lisääntyneen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi, raportissa sanotaan.
Neuvosto moitii hallitusta epäselvästä viestinnästä.
– Hallituksen politiikkatoimien työllisyysvaikutuksiin liittyvä viestintä oli epäselvää vuonna 2021, sillä eri ministeriöt antoivat omia arvioitaan. Asianosaisten ministeriöiden tulisi edelleen selkeyttää kommunikaatiotaan liittyen hallituksen toimien työllisyysvaikutusten arviointiin. On myös tunnistettava, että joidenkin uudistusten työllisyysvaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida.
Kasvua osaamisella
Neuvosto kehottaa hallitusta vahvistamaan kasvupolitiikkaansa.
– Tuottavuuden kasvu on hidastunut monissa kehittyneissä talouksissa, ja lasku on ollut erityisen voimakasta Suomessa. Kun samaan aikaan työntekijöiden keskimääräisten työtuntien määrä on pienentynyt, Suomen asukaskohtainen bruttokansantuote on yhä vuonna 2008 saavutetun tason alapuolella.
Suomen suhteellisen matala investointien taso liittyy neuvoston mukaan hitaaseen tuottavuuskasvuun.
– Investoinnit kohdistuvat suhteellisen voimakkaasti rakennuksiin ja rakennelmiin, kun taas tieto- ja viestintätekniikkainvestoinnit myös ohjelmistoihin ovat OECD:n keskiarvon alapuolella, raportissa sanotaan.
Neuvoston mukaan osaaminen luo kasvua.
– Viimeaikaiset toimenpiteet, jotka tarjoavat korkea-asteen koulutusta suuremmalle osalle väestöstä, ovat siksi hyvin perusteltuja. Perustutkimuksen riittävällä rahoituksella olisi oltava keskeinen osa tulevassa T&K-politiikassa, raportissa sanotaan.
– Yksi keskeinen pullonkaula on ulkomaisten asiantuntijoiden saatavuus. Työlupaprosessien yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen ansaitsevat kiitosta. Ulkomaisille huippuasiantuntijoille kohdistettu verotuksen erityiskohtelu on perusteltua verotuksen ja maahanmuuttoon perustuvan tutkimustiedon näkökulmasta.
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 arvioimaan puolueettomasti talouspolitiikan tavoitteita ja menetelmiä.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat professori Hilde Bjørnland, työelämäprofessori Seija Ilmakunnas, professori Johanna Niemi ja professori Jukka Pirttilä.