Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan terveydenhuoltolain muutosta, jolla tiukennetaan perusterveydenhuollon hoitotakuuta kiireettömissä tapauksissa. Hoitoalalla nähdään, että suurin este uudistuksen toteutumiselle on sen epärealistinen aikataulu, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi.
– Ministeriön ehdotuksessa pidetään tärkeämpänä sitä, että potilas pääsee lääkäriin nopeasti, mutta siinä ei ole ajateltu ollenkaan lääkäreiden tai hoitajien asemaa, heidän mahdollisuuksiaan tehdä työnsä kunnolla, Kilpi toteaa tiedotteessa.
Uudistus on saanut laajasti kritiikkiä osakseen. Esimerkiksi Kuntaliitto epäili, auttaako lakiin tehtävä kirjaus. Hyvinvointiala HALI ry on kysynyt, miksi kiristetään ruuvia ennen kuin saadaan lisää sote-ammattilaisia työelämään.
– Nämä ovat tärkeitä huomioita. Mitä hyötyä on lain kirjauksesta, jos meillä ei ole ammattilaisia toteuttamaan kirjausta. Tämä johtaa vääjäämättömästi laittomaan tilaan, Kilpi sanoo.
Jos uudistus toteutuu, potilaan tulee jatkossa päästä hoitoon viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista nykyisen kolmen kuukauden sijaan. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2023.
Uudistuksen tavoitteena on turvata kansalaisille nykyistä nopeampi hoitoon pääsy myös perusterveydenhuollon kiireettömissä tapauksissa.
– Onko järkeä laittaa kiireettömään vaivaan kiireellistä hoitoa, kun se asettaa koko järjestelmän vaaraan? Huomattavasti järkevämpää olisi tehdä nopeasti hoitotarpeen arviointi. Tätä on jo nyt testattu usealla paikkakunnalla ja toimivaksi havaittu, Marko Kilpi toteaa.
– On täysin selvää, että ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti potilaan asuinpaikasta riippumatta. Kiireettömän hoidon hoitotakuu voisi olla 14 vuorokautta, joka olisi laadukkaammin toteutettavissa perusterveydenhuollon avovastaanotolla. Tämä myös mahdollistaisi paremmin potilas-lääkärisuhteen hoidon jatkuvuuden, Kilpi jatkaa.
– Hoitotarpeen arvioinnilla pystyttäisiin seulomaan kiireelliset ja kiireettömät tapaukset erikseen ja jokainen saisi hoitoa oikea-aikaisesti. Hoitotarpeen arvioinnissa tulisi hyödyntää entistä enemmän digitalisaatiota ja etäyhteyksiä. Näin pystyttäisiin purkamaan todella tehokkaasti jonoja, Kilpi toteaa.
Kilven mukaan esimerkki toimivasta etäyhteydestä on puhelin, jota käytetään jo monissa kunnissa menestyksekkäästi.
– Sopivissa tapauksissa lääkäri voi tehdä puhelimen välityksellä diagnoosin ja saman tien lääkemääräykset apteekkiin. Hoitoa saa parhaimmillaan heti, eikä jonoja ole. Näillä yksinkertaisillakin toimilla kavennettaisiin tosiasiallisesti ihmisten hyvinvointi- ja terveyspalvelueroja ja parannettaisiin kansalaisten yhdenvertaisuutta, Kilpi päättää.
Kansanedustaja jätti asiasta kirjallisen kysymyksen.