Tiede: Miksi metsästä ei koskaan löydä hirven sarvia?

Jättösarvia kannattaa etsiä esimerkiksi mäntytaimikosta.
Uroshirvi Porkkalassa Kirkkonummella. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Uroshirvi Porkkalassa Kirkkonummella. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Metsäneläimet hyödyntävät hirvien jättösarvia ravinnokseen, kertoo Tiede-lehti. Sarvet ovat hyvää ravintoa esimerkiksi jyrsijöille, sillä niissä on runsaasti arvokasta eläinproteiinia ja kivennäisaineita.

Tämän takia arvokkaita sarvia löytyy luonnosta vain harvoin, vaikka kymmenet tuhannet hirvisonnit pudottavat sarvensa vuosittain loppusyksyn ja talven aikana.

Mainos - sisältö jatkuu alla
Mainos - sisältö jatkuu alla

Kirjoittajien mukaan on myös mahdollista, että hirvet hyödyntävät itse jättösarvia. Tapaa on havaittu Pohjois-Amerikassa villipeuroilla ja Suomessa poroilla, jotka voivat mutustaa jopa elävien lajitovereiden sarvenkärkiä.

Jättösarvet maatuvat hitaasti, mutta ne saattavat painua nopeasti näkymättömiin metsän kenttäkerrokseen. Ravinteikkaat sarvet ovat myös hyvä kasvualusta heinille, ruoholle ja varvuille.

Jättösarvet ovat löytäjänsä omaisuutta. Maassa lojuvaa sarvea voi kuitenkin olla vaikea erottaa kasvillisuuden seasta. Niitä kannattaa etsiä esimerkiksi hirvien talvehtimisalueilta mäntytaimikoista ja metsästäjien maastoon sijoittamien nuolukivien ympäristöstä.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos