Autoritääriset Kiina ja Venäjä aseistavat sotilasvallankaappauksen kohteeksi joutunutta Myanmaria.
Kiinan toimituksiin sotilasjuntalle kuuluvat hävittäjät ja armeijan pinta-alukset, tankit, sotilastiedustelun lennokit ja käsiaseet. Venäjä tukee sotilasjuntan toimia myymällä maahan hävittäjiä ja taisteluhelikoptereita. Ukraina ei ole lopettanut panssariajoneuvojen toimittamista Myanmariin.
Vallankaappauksen jälkeen neuvottelut Kachinin itsehallinnosta ovat täysin pysähtyneet. Marraskuun vaalit voittaneen Aung San Suu Kyin puolueen oli määrä aloittaa sovintoneuvottelut vähemmistökansojen kanssa. Nyt maassa pelätään vallankaappauksen saattavan johtaa jopa laajamittaiseen sisällissotaan.
Maailmanjärjestö YK on vaatinut jo noin 800 rauhanomaista mielenosoittajaa surmannutta sotilashallintoa kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja aloittamaan sovintoneuvottelut eri osapuolten kanssa. Saman vaatimuksen esitti kymmenen Kaakkois-Aasian valtion Asean-järjestö.
Nykyisten olosuhteiden vallitessa sotilasjuntalle ei tulisi myydä edes yksittäistä luotia, sanovat eri järjestöt hallituksille osoittamassaan vetoomuksessa. Järjestöjen mukaan pelkät kannanotot eivät nyt riitä, vaan YKn turvallisuusneuvoston tulisi päästä seuraavalle tasolle. Siinä junttaa vastaan suunnataan selviä toimenpiteitä, jollaisista turvaneuvosto on kyennyt sopimaan myös esimerkiksi Pohjois-Koreaa vastaan.
Human Rights Watchin ja Amnesty Internationalin johdolla yli 200 kansainvälistä järjestöä vaatii kaikkia valtioita lopettamaan asetoimitukset Myanmariin
Sotilasjuntta ei ole vaatimuksia noudattanut. Sen sijaan se on pyrkinyt katkaisemaan maasta ulkomaille suuntautuvan tietoliikenteen.
Kiina avainasemassa
Turvaneuvoston puheenjohtajana toimii nyt Kiina. Sen YK-lähettiläs Zhang Junin mukaan Kiina pyrkii ratkaisemaan kriisin ”diplomaattisilla toimenpiteillä eikä sanktioilla, jotka saattaisivat olla vahingollisia tavallisille ihmisille”.
Amnestyn YK-edustaja Lawrence Moss vastaa Junille sanomalla, ettei asevientikielto vahingoita yhtään ihmistä Myanmarissa. Sen sijaan se Mossin mukaan olisi selvä viesti juntalle ja pelastaisi ihmishenkiä.
Kansainvälistä suojeluvastuuta ajavan GCRP-järjestön johtaja Simon Adams puolestaan vaati, että Myanmarin junttaa tulisi kohdella kuten muidenkin hylkiöinä pidettyjen valtioiden johtajia. Se on hänen mukaansa ainoa keino saada sotilasjuntta ymmärtämään, ettei se saa vallalleen mistään tukea.
Adams sanoo, että asevientikiellon avulla voidaan torjua myös sisällissodan ja laajan pakolaistulvan mahdollisuuksia. Hän toivoo Kiinan ymmärtävän, että naapurivaltiossa tapahtuvina nämä olisi uhkia myös sen turvallisuudelle.
Yhdysvalloissa toimivaa burmalaisten pakolaisjärjestöä edustava Myra Dahgaypaw vetoaa asevientikiellon ohella myös kansainvälisiin energiajätteihin, kuten Ranskan Totaliin ja Yhdysvaltain Chevroniin. Hän toivoo niiden lopettavan yhteistyön sotilasjuntan hallitsemien yhtiöiden kanssa.