Naisen ääni videolla on rauhoittava. ”Ensimmäisenä karistetaan kaikki harhaluulot. Kantapään neulominen ei ole ollenkaan vaikeaa. Nosta ensimmäinen silmukka puikolle neulomatta, neulo toinen oikein, nosta kolmas neulomatta, neulo seuraava taas oikein…” Joustoneuleella tehdyn sukanvarren jatkehan taipuu jo kantapääksi!
Neulominen on aivoille karkkia. Sillä, kuten muidenkin käsitöiden tekemisellä, on vaikutus aivojen kemiallisiin reaktioihin. Käsillä tekeminen vapauttaa serotoniinia ja mielihyvää tuottavaa endorfiinia sekä vähentää samalla stressihormonina tunnetun kortisolin määrää. Kun lanka soljuu sormien välissä pehmeänä ja turvallisen tuntuisena, mieli rauhoittuu. Työn valmistuminen on omissa käsissäni.
Kuluneen vuoden aikana moni suomalainen on turvautunut sukkapuikkoterapiaan. Uudeksi normaaliksi kutsuttu korona-aika kuormittaa mieliä. Takana on jo yli 365 vuorokautta kestänyt ihmiskoe. Ja vielä vain pitäisi jaksaa.
[rev_slider slidertitle=”brain-00b” alias=”brain-00b”]
Aivot eläkkeelle
Viime vuoden maaliskuun ensimmäisenä päivänä Tampereella polkaistiin käyntiin kolmivuotinen Kestävä aivoterveys -kehityshanke. Hankkeen tarkoituksena on selvittää, millaisia aivoterveyttä tukevia toimintatapoja ja työvälineitä voidaan kehittää, jotta suomalaiset voisivat töissään hyvin.
Jokin nimittäin tuntui olevan pielessä. Vuonna 2018 mielenterveyden häiriöt nousivat yleisimmäksi sairauspäivärahan syyksi ohi tuki- ja liikuntaelinsairauksien. Vuonna 2019 mielenterveysongelmat kiilasivat ensimmäistä kertaa myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi.
Marraskuussa julkaistu Työolobarometri 2019 vahvistaa näkemystä työelämän kuormittavuudesta. Vuodesta 1992 lähtien vuosittain julkaistussa barometrissa kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa työuupumukseen viittaavista tuntemuksista, kuten pitkäaikaisesta väsymyksestä, työn ilon katoamisesta ja kognitiivisten voimavarojen hupenemisesta.
Barometrin mukaan liki kolmasosa palkansaajista koki päivittäin kiirettä. Kroonista väsymystä poti ”usein tai joskus” 12 prosenttia vastaajista ja keskittymisvaikeuksia tai kyynistymistä joka kymmenes työntekijä. Koetut työuupumuksen oireet olivat selvästi yhteydessä työn henkiseen rasittavuuteen sekä toisaalta työn kiireellisyyteen. Työuupumusta koettiin erityisesti kunta-alalla. Naiset kokivat työuupumusta miehiä enemmän ja toimihenkilöillä tuntemuksia oli työntekijöitä useammin.
Vaikka työuupumus tunnistetaan aiempaa paremmin, niin siitä, mikä osuus työuupumuksella on esimerkiksi sairauspoissaoloihin, ei ole saatavilla tilastollista tietoa. Työuupumusta ei luokitella Suomessa sairaudeksi, joka oikeuttaisi sairauspäivärahaan. Moni työuupunut saakin masentuneen paperit, jotta sairauspäivärahakriteeri täyttyy.
Kestävä aivoterveys -hankkeessa päätettiin keskittyä siihen, mikä työelämässä aiheuttaa aivojemme kuormitusta, miten se heijastuu työhyvinvointiimme ja millaisia toimintatapoja näiden käsittelemiseen voisi kehittää, jotta työuupumiselta voitaisiin välttyä.
Kohderyhmiksi valikoituivat opettajat sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Lisäksi mukaan pyydettiin it-yritysten työntekijöitä.
[rev_slider slidertitle=”brain-01″ alias=”brain-01″]
Sitten tuli korona
Vain kaksi viikkoa hankkeen alkamisesta koronapandemia sulki Suomen. Arki järkkyi, miljoona suomalaista siirtyi liki yhtä aikaa etätöihin, luokkahuoneet katosivat ruudun taakse ja terveydenhuoltohenkilöstö kohtasi suuren tuntemattoman.
Tutkimuskohteeksi valikoitunut kohderyhmä olikin yhtä äkkiä kaiken keskiössä. Hankkeen rahoittaja reagoi nopeasti mahdollistamalla hankkeelle koronalisän opettajien koronakuormituksen tutkimiseksi.
– Ajoitus ei olisi voinut olla mielenkiintoisempi, projektipäällikkö Mirva Kolonen sanoo Tampereen ammattikorkeakoulusta sanoo.
Tampereen ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto ja korkeakoulusäätiö, Oulun ammattikorkeakoulu sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 -ohjelmasta.
Ihmisen aivot ovat monimutkainen kokonaisuus. Ne sopeutuvat ja muovautuvat olosuhteiden mukaan. Koronavuoden aikana moni on huomannut toimivansa kuin autopilotilla. Tällä mennään kun muutakaan ei voi.
Neurologian erikoislääkäri, aivotutkija Kaisa Hartikainen Taysin käyttäytymisneurologian yksiköstä muistuttaa, että tietty epävarmuuden sietäminen kuuluu elämään. Ihmisen aivot ovat virittäytyneet havaitsemaan erilaisia uhkia. Tämän ansiosta olemme selviytyneet läpi vuosisatojen.
Jos stressiä tai kuormitusta aiheuttava olotila jää kuitenkin päälle, se vaikuttaa aivoihimme ja voi pidemmän päälle heijastua aina aivojemme rakenteisiin saakka. Negatiivisiin tunteisiin vaikuttava mantelitumake voi suurentua, ja käyttäytymistämme säätelevä etuotsalohkojen aivokuori voi ohentua.
Jatkuva stressi heikentää ihmisen kykyä käsitellä tietoa ja epävarmuus lisää ahdistuneisuuden tunnetta. Vaikka valtaosa suomalaisista tuntuu sopeutuneen epidemia-arkeen, osalle koronavuoden poikkeustila on jo käymässä ylivoimaiseksi. Esimerkiksi Taysissa alkuvuonna julkaistun tutkimuksen mukaan noin 15 prosentilla sairaalatyöntekijöistä koronakevään aiheuttama ahdistus oli niin vakavaa, että sillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointiin.
Selvitäkseen työstään ja arjestaan ihminen tarvitsee hyviä aivojen toiminnanohjaustoimintoja. Näitä toimintoja tarvitaan ajattelun jäsentelyyn sekä tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn. Aivotutkija Kaisa Hartikainen vertaakin aivojen toiminnanohjausta orkesterinjohtajaan. Sen tehtävänä on pitää huoli, että aivot toimivat eri tilanteissa optimaalisella tavalla.
– Kaikki modernin työelämän tehtävät vaativat toiminnanohjaustoimintoja, Hartikainen muistuttaa.
Toiminnanohjaustoiminnot ovat aivojen toimintahierarkian huipulla. Ne kehittyvät täyteen potentiaaliinsa iän mukana ja ovat täydessä iskussa vasta päälle kaksikymppisenä. Mikä tahansa hyvinvointia heikentävä asia, kuten sairaus tai liiallinen kuormitus kotona tai työpaikalla voi kuitenkin heikentää niitä.
– Uupuneelle on ihan turha sanoa, että lepää riittävästi tai syö terveellisesti, jos toiminnanohjaustoiminnot eivät ole kunnossa. Vaikka ihminen tietäisi, että rutiineja olisi muutettava, aivot eivät kykene viemään tietoa käytäntöön, sillä toiminnanohjaus on uupumuksen takia heikentynyt, Hartikainen sanoo.
Toiminnanohjaustoimintojen ja työhyvinvoinnin sekä toisaalta työuupumuksen välisistä yhteyksistä on toistaiseksi tehty vähän tutkimusta. Toiminnanohjaustoiminnot ja niiden huoltaminen ovatkin yksi Kestävä aivoterveys -hankkeen keskeisiä teemoja.
Työhyvinvointiin erikoistunut Mirva Kolonen sanoo, että toiminnanohjaustoimintojen ymmärtäminen on muuttanut myös hänen ajatteluaan täysin. Aiemmin työhyvinvointia on tarkasteltu pitkälti työpaikkaan liittyvien ulkoisten tekijöiden kuten työn kuormittavuuden ja esimiestyön sekä työergonomian kautta. Jos ihminen on uupunut työssään, ongelmien purku on tavallisesti aloitettu työpaikalta tai työyhteisöstä, ja tarkastelukulma on ollut psykologinen.
[rev_slider slidertitle=”brain-02″ alias=”brain-01-1″]
Näin huollat aivojasi ja mieltäsi
Nyt katse kääntyy siihen, mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen uupuu. Tarkastelukulma on kognitiivisessa ergonomiassa, johon kuuluvat muun muassa aivotyön, ajattelun ja muistin tukeminen, tunteet ja arvot huomioivassa affektiivisessa ergonomiassa sekä informaatioergonomiassa, jossa kiinnitetään huomio esimerkiksi käyttäjäkokemuksiin.
– Oleellista on löytää työkaluja siihen, miten työntekijä pystyy johtamaan itseään niin, että se tukee yksilön aivoterveyttä. Miten jaksottaa omaa työtä, miten huolehtia riittävästä levosta ja miten palautua, jotta stressiä aiheuttanut tilanne ei jää päälle, Kolonen sanoo.
Korona-arjessa itsensäjohtamistaidot korostuvat. Kun työyhteisö on ruudun takana ja työpäivää huokoistavat kahvihuonehetket jäävät pois, alun perin mukavalta tuntunut etätyökin voi käydä raskaaksi.
Työterveyslaitos kertoi helmikuussa, että etätöiden aiheuttama alkuinnostus ja siitä seurannut työn imu hiipuivat syksyn aikana. Samalla työuupumusoireilu lisääntyi ja työssä tylsistyminen pysyi koronaa edeltävään aikaan verrattuna korkeammalla tasolla. Voimakkaimmin tämä näkyi alle 36-vuotiaiden arjessa.
Vastausta siihen, miten korona-aika lopulta koettelee aivojamme ja millaisia muutoksia tämä tuo työarkeemme, tutkijat eivät vielä pysty antamaan. Tampereella vasta puretaan viime keväänä opettajille suunnatun erillisen koronakyselyn tuloksia ja itse hankettakin on jäljellä vielä kaksi vuotta.
Vaikka koronakaaos korviemme välissä jatkuu, meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa siihen, missä kunnossa kovalevymme on koronapandemian joskus päättyessä. Aivotutkija Kaisa Hartikainen antaa kolme yksinkertaista vinkkiä, miten pystymme huoltamaan toiminnanohjaustoimintojamme myös epävarmoina aikoina: Ensinnäkin, tee joka päivä jotain, mikä tuottaa sinulle mielihyvää. Toiseksi, muista riittävä uni ja lepo. Ja kolmanneksi, ole itsellesi armollinen ja hyväksy se, ettet joka päivä voi olla täydessä iskussa.
Päätän tarttua ensimmäiseen vinkkiin. Villasukan kärkikavennusohjeet vaikuttavat helpoilta. Pelkkää oikeaa ja välillä kaksi silmukkaa yhteen. Keskittymiskyky herpaantuu, kun puhelin hälyttää viestin merkiksi. Silmukoita on yhtä äkkiä puikoilla eritahtinen määrä. On pakko purkaa ja aloittaa kavennukset alusta.
Mutta aivot hyrisevät tyytyväisyyttään.