Luottojen kokonaismäärää on ollut vaikea laskea, koska Kiina ei ole niistä esimerkiksi maailmanpankin tai kansainvälisen valuuttarahaston ohjeiden mukaan raportoinut. Vasta kuluvana syksynä se on tiivistänyt yhteistyötään luotonantajien muodostaman Pariisin klubin kanssa.
Münchenin yliopiston ja New Yorkin Harward Kennedy Schoolin tutkijat ovat tehneet tähän asti laajimman selvityksen Kiinan lainapolitiikasta.
Kaikkiaan Kiina on lainannut noin 1,5 biljoonaa dollaria 150 maahan. Koska Kiina ei tee kattavaa raportointia lainoistaan, eivät luottoluokituksia tekevät laitokset ole pystyneet Kiinan lainapolitiikkaa arvioimaan. Toisaalta esimerkiksi Standard & Poor’s ja Bloomberg ovat keskittyneet enemmän yksityiseen luotonantoon, kun taas Kiinan kaikki lainoitus on valtiolähtöistä.
Tutkijoiden mukaan Kiinan velka kattaa maailman 50 kehitysmaan bruttokansantuotteesta yli 15 prosenttia. Tästä noin 50 prosenttia oli budjettien ja virallisen tilinpidon ulkopuolella otettua lainaa, jota ei näkynyt missään virallisissa tilastoissa. Tämä vaikeutti tärkeiden talousennusteiden tekoa velkaantuneille maille.
Koko maailman bruttokansantuotteesta tutkijat sanovat Kiinan velan osuuden olevan noin kuusi prosenttia. Pakistan on 62 miljardilla dollarilla Kiinan suurin velallinen. Tästä summasta se on hakenut 30 miljardille uutta maksuohjelmaa.
Laosissa Kiina rahoittaa kuusi miljardilla dollarilla pikarautateiden rakentamista. Summa vastaa 35 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Kiinalta on puuttunut joidenkin länsimaiden tapainen politiikka, jossa lainoja olisi osin annettu anteeksi tai helpotettu niiden takaisin maksua.
Afrikan maat ovat Kiinalle velkaa noin 150 miljardia dollaria
Yli 30 miljoonan asukkaan Ghanassa Huaweita tutumpi Kiinaan liittyvä termi paikallisille on Galamsey. Se tarkoittaa laitonta kaivosteollisuutta. Vuonna 2018 maassa pidätettiin yli 1300 kiinalaista kaivosalan yrittäjää.
Kiinan lähetystö on lähettänyt Ghanan hallitukselle viestin, jonka mukaan jatkuva julkinen raportointi kiinalaisista kaivosalan yrittäjistä voi johtaa maiden välisten suhteiden vaarantumiseen. Ghana on yksi eniten Kiinalle velkaantuneista maista Afrikassa.
Monet kehitysmaat ovat joutuneet panttaamaan luonnonvarojaan, kuten öljyä tai toimivaa infrastruktuuria kuten satamia Kiinan lainojen vakuudeksi. Esimerkiksi Sri Lanka on maksuvaikeuksien takia jo joutunut luovuttamaan satamansa vuosikymmeniksi Kiinan tarpeiden käyttöön ja määräysvaltaan.
Argentiina on pitkäaikaisia lainojaan vastaan myöntänyt maaperällään Kiinalle avaruustukikohdan. Sopimuksen mukaan Argentiinan viranomaisilla ei ole siihen valvontaoikeutta. Viime vuonna Argentiina sai yli 200 miljoonan dollarin lainan rautatievaunujen hankkimiseksi Kiinasta.
Aiemmin Amerikan köyhemmät ovat pitäneet Kiinaa jonkinlaisena elämänlankana talouksilleen, kun niiden on ollut vaikeuksia saada lainoja yleisiltä markkinoilta.
Aiempien hallituksille myönnettävien suorien lainojen sijasta kiinalaiset pankit ovat nyt ryhtyneet tukemaan maansa yritysten suoria sijoituksia eri maiden energia- ja infrastruktuuriprojekteihin. Tällä tavoin Kiinan valtion yritykset pääsevät määrääviin asemiin muiden maiden suurissa projekteissa.
Noin puolet maailman raaka-aineista ostavan Kiinan presidentti Xi Jinping on ilmoittanut maansa lähivuosina muuttavan politiikkaansa ja vähentävän jatkossa raaka-ainetuontiaan.
Maan tarkoituksena on investoida enemmän omiin kotimarkkinoihinsa ja kulutukseen vähentämällä infrainvestointien osuutta kansantaloudessa.
Nähtäväksi jää, miten Kiinan velalliset muutoksesta selviävät.