HUS-johtaja tyrmää: Sote-palvelut kurjistuvat vuosi vuodelta

Hallituksen sote-ehdotuksen rahoitusratkaisu kerää kovaa kritiikkiä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen arvostelee Sanna Marinin (sd.) hallituksen soten rahoitusratkaisua. Hänen mukaansa uudistus on resursoinnin kannalta nollasummapeliä, joka toteutetaan punakynällä.

– Esimakua tästä on jo lakipaketissa itsessään, joka lupaa rahoittaa sote-palvelujen arvioidusta tarpeen kasvusta vain 80 prosenttia. Näin sote-palvelut kurjistuisivat vuosi vuodelta – mutta vasta seuraavien hallituskausien aikana – kun vähän kerrassaan tapahtuvat rahoitusleikkaukset ulottuvat ainakin vuoteen 2029, Lehtonen sanoo Puheenvuoron blogissaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Toteutuessaan Marinin hallituksen sote-uudistus merkitsee, ettei Suomi pyrikään saavuttamaan pohjoismaista sote-palvelujen tasoa, vaan tulemme jäämään vuosi vuodelta enemmän jälkeen pohjoismaisen hyvinvointivaltion standardista, jota kuitenkin olemme 60-luvulta lähtien melko menestyksellisesti tavoitelleet, hän jatkaa.

Marinin hallitus vie sote-uudistusta Lehtosen mukaan vauhdilla eteenpäin koronapandemian keskellä, vaikka uudistukseen liittyy riskejä.

Hallitus on esitellyt sote-ehdotuksensa rahoitusta ”tarveperusteisena”.

Poimintoja videosisällöistämme

– Sen sijaan, että kuntien hyvinvointipalvelujen valtionosuuksia olisi korotettu, valtio yrittää nyt korjata tilannetta viemällä kuntien niiden sosiaali- ja terveyspalveluihin kuntaverolla keräämät rahat ja jakamalla ne uudestaan aluepoliittisin perustein, Lehtonen sanoo.

– Sosiaali- ja terveysministeriön lakiesityksensä perusteluissa käyttämät tarvelaskelmat eivät kuitenkaan kestä kriittistä tarkastelua, hän jatkaa.

Suurin ongelma on HUS-johtajan mukaan on se, että laskelmat eivät ”huomioi tyydyttämätöntä palvelutarvetta, vaan arvioivat vain kuntien ja kuntayhtymien toteutunutta rahankäyttöä”.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän nostaa esimerkiksi hammashoidon, jonka tarpeen tyydyttymisen osalta Suomi oli Lehtosen mukaan EU-maista kuudenneksi huonoin.

– Pääkaupunkiseudun huono tilanne huononee rahoituksen vähetessä entisestään ja väestöryhmien erot hammasterveyden osalta kasvavat. Ne, joilla on varaa yksityishammaslääkäriin, säilyttävät kyllä hampaansa, hän tyrmää.

– Eräs sote-uudistuksen seurauksia näyttäisikin olevan suun terveydenhoidon alennustila, Lehtonen jatkaa.

Mainos