Moni kaakkoisen Aasian valtio ja Taiwan pitävät Kiinan toimintaa tietoisesti alueen jännitteitä lisäävänä. Aiempina vuosina Kiina on pitänyt harjoituksiaan yksi kerrallaan.
Viimeksi sillä on ollut käynnissä viisi eri harjoitusta kiistellyillä merialueilla. Kaksi harjoituksista järjestettiin Paracel-saarten läheisyydessä Etelä-Kiinan meren alueella. Harjoituksia pidetään myös kiisteltyjen Spratleyn saarten ympäristössä.
Etelä-Kiinan meren rantavaltiot kiistelevät aluerajoistaan ja saarten omistusoikeudesta. Kiisteltyjen merialueiden kautta kulkee suuri osa esimerkiksi Japaniin menevästä öljystä ja muusta maailmankaupan kannalta tärkeästä viennistä.
Haagin kansainvälisen tuomioistuimen mukaan Kiinan vaatimukset rikkovat merirajat määrittelevää YK-sopimusta. Tuomioistuin on päätöksessään todennut Kiinan loukanneen myös Filippiinien merisopimuksen mukaisia oikeuksia.
Vietnam, Malesia, Brunei ja Taiwan ovat kiistäneet Kiinan omistusvaatimuksen noin 90 prosenttiin Etelä-Kiinan merestä.
Kaakkois-Aasian jättivaltio Indonesialla ja Kiinalla ei virallisesti ole merialueita koskevia riitoja. Totuus on toinen. Kiina on esimerkiksi lähettänyt rannikkovartioston aluksen suojelemaan Indonesian aluevesillä kalastavia kiinalaisaluksia. Indonesia taas on upottanut kymmeniä kiinalaisia kalastusaluksia käskettyään ensin niiden miehistön nousemaan pois heidät kuljettaviin aluksiin.
Indonesian mukaan laittomia kalasaaliita lastataan usein aluevesirajojen tuntumassa pienemmistä aluksista pääosin kiinalaisomisteisiin emoaluksiin. Tästä huolimatta Kiina on lähettänyt partioaluksiaan kolmeksikin päiväksi Indonesialle kuuluvaa merialuetta kiertämään.
Kiinan haluttomuus sopia asioista merinaapuriensa kanssa on tuonut Yhdysvalloille mahdollisuuksia lisätä toimiaan Etelä-Kiinan meren alueilla.
Kiinan aloitettua sotaharjoituksensa Yhdysvallat lähetti vakoilukoneitaan Kiinan julistamalle lentokieltoalueelle. Myös kiistat Taiwanin asemasta, koronaviruksesta, kaupasta ja ihmisoikeuksista ovat kasvattaneet maiden välisiä jännitteitä.
Kiina reagoi vakoilukoneiden tuloon sanomalla niiden muodostavan uhan Etelä-Kiinan meren rauhalle ja vakaudelle sekä aikomalla lisätä sotilaallisia aktiviteettejaan Taiwanin lähistöllä.
Presidentti Donald Trumpin hallinto on ilmoittanut pyrkivänsä myymään Taiwanille kaikkiaan seitsemän eri asejärjestelmää miinoista risteilyohjuksiin ja lennokkeihin.
Tämä on muutos Donald Trumpin presidenttiyttä edeltävään aikaan, jolloin Yhdysvallat on toiminut Taiwanin aseistamisessa varovaisemmin pyrkimyksenään hillitä Taiwanin ja Pekingin välisiä kiistoja.
Taiwanin hallitus sanoo pitävänsä huhuja asekaupoista vain median olettamuksena, kunnes Washingtonissa on tehty asiasta virallinen ilmoitus kongressille. Virallisesti Yhdysvaltain hallinnossa suunnitelmista tietää vain pieni piiri.
Maailman suurimpiin asekauppiaisiin kuuluvat Lockheed Martin, Boeing ja General Atomics ovat kuitenkin lobanneet jo pitkään asiassa sekä republikaaneja että demokraatteja.