Reilun kolmen miljoonan asukkaan Mongoliassa koronatartunnat pysyttelivät alle sadassa toukokuun puoliväliin saakka.
Tuolloin maahan palasi 205 Venäjällä koulutusvaihdossa ollutta upseerioppilasta, joista peräti 55 testattiin tartunnan saajiksi. Seuraavina päivinä Venäjältä palasi lisää tartunnan saaneita, mutta kaikki heistä on testattu Ulan Batorin Tsingis-kaanin lentokentällä ja muilla rajanylityspaikoilla ja tartunnan saaneet viety valvottuun karanteeniin.
Mongolian vahvuus on ainakin toistaiseksi ollut siinä, että jokainen tartunnan saanut tiedetään, ja jos sen luvut suhteutettaisiin Suomen väkimäärään meillä tuskin tultaisiin saavuttamaan tuhannen tartunnan rajaa
Mongoliaan ulkomailta tulevat tartunnan saaneet joutuvat kaikki automaattisesti karanteeniin. Tilastojen mukaan maassa ei ole ilmennyt kotimaisia tartunnan lähteitä.
Mongoliassa ei ole ainakaan vielä raportoitu yhdestäkään kuolonuhrista. Maan viranomaisten tilastointia pidetään yleensä eurooppalaisesta näkökulmasta suhteellisen luotettavana. Kommunismin ja Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa Mongoliassa siirryttiin länsimaistyyppiseen edustukselliseen demokratiaan ja maa julistautui myös ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi.
Alhaisten lukujen taustalta löytyy kuitenkin aiempien vuosien sairasteluhistoriaan perustuvia loogisia selityksiä.
Maahan iski vuosina 2018-2019 H1N1-sikainfluenssa, joka levisi laajalti pikkulasten ja ala-asteella koulua käyvien keskuuteen. Vuoden 2019 tammikuussa 1[nbsp]700 vakavasti sairastunutta lasta joutui sairaalahoitoon, vaikka sairaalat olivat varautuneet vain noin tuhat potilaspaikkaan.
Yhteensä noin puolet päiväkotien ja ala-asteiden lapsista sairastui, suurin osa lievästi.
Vuoden 2019 lopulla maahan oli kotitekoisesti ja naapurimaista leviämässä vakava A-virustyypin H3N2 flunssa-aalto. Sitä pidetään vaarallisena varsinkin pikkulapsille ja iäkkäille ihmisille.
Edellisen talven kokemuksista viisastuneina terveysviranomaiset ja sairaalat alkoivat valmistautua tulevaan. Vuoden vaihteeseen tultaessa pääkaupunki Ulan Batorissa noin 15 prosenttia kaikista sairaalajaksoista johtui A-viruksesta.
Tammikuussa tiedot Kiinan Wuhanin uudesta koronaviruksesta ylsivät Mongoliaan. Tuolloin Kiinan viranomaiset olivat raportoineet 800 tapauksesta. Mongolian hallitus teki uutisten vuoksi nopeita päätöksiä. Jo tammikuun 25. päivä se sulki kaikki päiväkodit ja koulut. Opetus jatkui televisiossa ja internetissä.
Hallitus päätti myös sulkea Kiinan vastaisen rajan ja lopettaa suurimman osan lentoliikenteestä. Kaikki maahan vielä lähinnä Saksasta, Venäjältä. Etelä-Koreasta ja Japanista tulleet matkustajat joutuivat 14 päivän karanteeniin, jota viranomaispäätöksellä voitiin tarpeen vaatiessa jatkaa vielä kolmannella viikolla. Päätöksen jälkeen Mongoliaan saapuneista noin tuhannesta matkustajasta 13 testattiin viruksen tartuttamiksi.
Nopea päätöksenteko vaikutti myös flunssa-aaltoon, jossa tartunnat vähenivät kovaa vauhtia ja sittemmin A-flunssan takia sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on tippunut noin kymmenekseen alkutalven tarpeesta. Myös lasten suolistosairauksien määrä väheni käsien pesemisen ja kotona pysymisen myötä.