Suomessa tulee tarjota näyttöön perustuvaa hoitoa ja välttää kaupallisten tai poliittisten paineiden alla altistamasta potilaita puutteellisesti tutkituille lääkkeille. Näin kirjoittavat lääkärit Tuomas Kilpeläinen, Jussi Mustonen ja Kari Tikkinen Helsingin Sanomissa.
– COVID-19 on levinnyt pandemiaksi, eikä tehokasta lääkettä ole löydetty. Tutkimusten mukaan hoitojen tehoja yliarvioidaan ja haittoja aliarvioidaan. Usein vaikeissa tilanteissa tehdään hoitokokeiluja. Jos näistä tehdään johtopäätöksiä ilman vertailukohtaa, voi syntyä vaikutelma, että hoito auttaa, vaikkei vaikutusta olisikaan. Seuraa innostusvaihe, käyttö yleistyy ja muuttuu yleiseksi tavaksi. Näin näyttää käyneen nyt covid-19:n hoidossa.
Heidän mukaansa tutkimus hydroksiklorokiinista oli ”menetelmiltään surkea”. Näyttöä ei ole siitä, että hoito nopeuttaisi viruksen katoamista.
– Donald Trump kehui silti lääkkeen olevan lääketieteen suurimpia mullistuksia. Pian kymmenettuhannet saivat hoitoa ja Suomessakin alkoi niin sanottu off-label-käyttö. Vieläkään ei tiedetä, onko lääkkeestä hyötyä. Potilaat on pääosin hoidettu tutkimusten ulkopuolella.
Lääkärien mukaan myöskään remdesiviiri-lääkkeestä ei ole kunnollista tutkimusta.
– Edes vertaisarvioimatonta julkaisua ei ole saatavilla. Yhdysvaltojen ja EU:n lääkeviranomaiset ovat kuitenkin sallineet lääkkeen erityiskäytön, vaikka niiden mukaan haitat tunnetaan puutteellisesti. Molempien lääkkeiden tie on kulkenut oikopolkua, jossa päätöksiä tehdään lehdistötiedotteiden ja riittämättömän tutkimusnäytön perusteella.
Lääkärit vaativat, että tutkijalähtöisen kliinisen tutkimuksen rahoitusta ja menetelmien opetusta vahvistetaan.
– Koronaepidemian aikana Suomessa on mahdollista osallistua WHO:n Solidarity-tutkimukseen, jossa myös mainittuja lääkkeitä tutkitaan valvotusti.