Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen apulaisprofessorin Emilia Korkea-ahon mukaan Euroopan unionin nykyinen lobbausrekisterikäytäntö ei toimi, uutisoi Helsingin Sanomat.
Vapaaehtoisen mutta “tosiasiallisesti pakollisen” lobbarirekisterin ovat perustaneet yhteistyössä EU:n komissio ja parlamentti. Kyseessä ei ole kuitenkaan kunnollinen lainsäädäntö, eikä tietoa lobbaritapaamisista tarjota kansalaisille selkeästi yhdessä lähteessä.
–En juristina arvosta tällaista sekasotkua, Korkea-aho toteaa.
–Jos ei osata tehdä kunnollista, ei kannata tehdä ollenkaan.
Korkea-ahosta on huomionarvoista, että lobbauksen säännöistä päättävät meillä yhteiskuntatieteilijät, vaikka asia kuuluisi oikeastaan juristien mietittäväksi.
Eurooppa eroaakin lobbauskäytäntöjensä sääntelemättömyydessä suuresti esimerkiksi Yhdysvalloista.
–Sieltä käsin sääntelemätön Eurooppa näyttää villiltä idältä, mutta Eurooppa ei ole jäljessä pelkästään sääntelyn osalta, Korkea-aho toteaa.
–Vaikka Amerikassa on isommat ja osittain erilaiset ongelmat, on heillä oikeudellinen ja valtiosääntöinen kieli, jolla he pystyvät jäsentämään lobbauksen roolia yhteiskunnassa.
–Täytyy sanoa, että Amerikka on opettanut sen, että kyllä sitä demokraattista prosessia pitää jotenkin suojella, Korkea-aho sanoo.