Yhteiskunnat voivat vastata talouden haasteisiin kahdella eri tavalla, kirjoittaa Touko Aalto Talouselämän vieraskolumnissa.
–Asian voi kiteyttää näin. Yhteiskunnilla on kaksi mahdollisuutta. Ne voivat olla aktiivisia osapuolia, jotka pyrkivät ohjaamaan muutosta ja olemaan osa haasteiden ratkaisua, tai ne voivat vetäytyä kuoreensa ja hankkia ratkaisut haasteisiinsa jostain muualta.
Aallon mukaan sen sijaan, että talouden haasteissa tukeuduttaisiin ainoastaan vanhoihin toimintamalleihin, kuten menoleikkauksiin, veronkorotuksiin ja palvelujen tehostamiseen, pitäisi harjoittaa uudenlaista ajattelua.
–Uuden ajattelun keskiössä on tuoda julkinen, yksityinen ja kolmas sektori yhteen ratkaisemaan ilmastonmuutoksen ja teknologian murroksen kaltaisia haasteita isoina ilmiöinä sekä ohjata rahavirtoja noiden isojen haasteiden ratkaisemiseksi.
Kaiken pohjana on Aallon mukaan perustutkimus.
– Globaalissa kilpailuissa suomalaisella osaamisella on valtavasti kysyntää, mutta se edellyttää aktiivista tutkimus- ja kehitystyötä sekä tarjontaa sekä kaikkien innovaatioiden perustan eli perustutkimuksen vahvistamista.
Tutkimuksen rahoitus ei ole Aallon mukaan ongelma. Esimerkkinä Aalto mainitsee EU:n komission suunnitteleman Horizon Europe -ohjelman, jonka tavoitteena olisi rahoittaa missiolähtöistä tutkimusta ja innovaatio-ohjelmia. Ohjelman käyttämä summa olisi sata miljardia euroa seuraavan seitsemänä vuonna.
Tärkeää on se, mitä rahoilla saadaan aikaan.
–Uuden ajattelun toinen olennainen osa on rahavirtojen ohjaaminen vaikuttavuuteen. Vaikuttavuusajattelu ei korvaa kaikkea olemassa olevaa, vaan sen tarkoitus on antaa suuntaa, mitä kohti kuljetaan ja miksi. Eurojen kokonaismäärästä keskustelemisen sijaan on syytä kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, miten euroja käytetään, mitä niillä saadaan aikaan ja miten vaikuttavuutta mitataan.