[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”viinijoet-mosel” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_tta_accordion style=”flat” shape=”square” active_section=”11″ collapsible_all=”true”][vc_tta_section title=”Lue tästä sarjan johdanto” tab_id=”1556866993085-77756dea-6223″][vc_column_text]Tässä kätevä vinkki aurinkoa etsivälle turistille. Oli maa mikä tahansa, sen viinintuotantoalueet ovat sen aurinkoisempia paikkoja. Miksikö? Koska viiniköynnös seuraa aurinkoa. Se pärjää parhaiten siellä missä aurinkoa on eniten. Espanjan kuumimmat osat voivat olla poikkeus, joskin infernaalisen kuuma Extremadura tuottaa maineikasta Toro-viiniä.
Toinen vähemmän ilmiselvä totuus viinin ja turismin pyhästä yhtenäisyydestä on se, että viinintuotantoalueet ovat lähes poikkeuksetta silmää hiveleviä. Tähän on parinkin syytä. Maalaismaisemat ovat kauniita noin yleensäkin, mutta viini viihtyy parhaiten rinteillä ja ne puolestaan ehostavat maisemia. Tasaisellakin maalla viiniköynnökset muodostavat kauniita rivistöjä, joissa silmä lepää.
Kun kaksi edellä mainittua ominaisuutta – aurinko ja mäet – yhdistetään, saadaan kaikkein kauneimmat ja useasti parhaita viinejä tuottavat paikat, nimittäin jokilaaksot. Euroopan hienoimmat viinit ovat lähes poikkeuksetta jokilaaksoissa kasvaneita. Kuuluisia jokilaaksoja on tusinoittain: Douro, Mosel, Rein, Loire, Rhône ja Ebro, muutamia mainitaksemme.
Miksi sitten viini viihtyy niin hyvin jokien laaksoissa. Syitä on useita, mutta helppo vedensaanti ei ole niistä keskeisin. Jokien vesillä on kyllä tärkeä tehtävä ennen kaikkea ilman lämpötilan sääntelyssä. Viileässä ilmastossa veden tehtävä on varata lämpöä kesällä, kun ilta viilenee. Näin se pidentää ja tasoittaa kasvukautta. Vastaavasti todella kuumilla alueilla virtaava vesi jäähdyttää päivällä ilmaa ja jälleen kerran tasoittaa kasvukautta.
Laakso tarvitsee rinteet, joilla on ainakin kolme keskeistä vaikutusta viiniköynnöksen menestymiseen. Ensinnäkin rinteet ovat kaltevia ja siten lisäävät niillä kasvavien köynnösten kosketuspintaa aurinkoon. Toiseksi kaltevat rinteet säätelevät köynnösten veden saantia. Ne sääntelevät myös ravinnon saantia, rinteet kun ovat usein kivisiä ja vähämultaisia, varsinkin jos ne ovat jyrkkiä. Viinihän on kuuluisa siitä, että se viihtyy parhaiten köyhässä maassa. Jo muinaiset roomalaiset totesivat ”Bacchus amat colles”, eli viini viihtyy rinteillä.
Tässä sarjassa käymme läpi Euroopan keskeisiä viinijokia ja niiden tuotteita. Viinijoista tekee mielenkiintoisen myös se, että monilla niillä on merkittävä rooli alueensa historiassa.
Aiemmin sarjassa: Euroopan viinijoet: Ahr | Euroopan viinijoet: Douro | Euroopan viinijoet: Loire[/vc_column_text][vc_column_text][/vc_column_text][/vc_tta_section][/vc_tta_accordion][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Euroopassa on tusinoittain jokia, joiden varrella tai läheisyydessä kasvatetaan viiniä. Muutamat niistä ovat antaneet jopa nimensä joillekin niiden varrella kasvatetuista viineistä. Côtes du Rhône suomentuu Rhone-joen ranta. Mutta oikeastaan Euroopassa on vain yksi viinijoki. Joki, jonka nimi on samalla synonyymi kaikelle sen varrella tuotetulle viinille. Tuo joki on Mosel.
Koko Moselin identiteetti on rakennettu sen tuottaman tuotteen ympärille. Joen lähde on Ranskassa Vosges vuorilla. Vuorijono erottaa kaksi Ranskan pohjoista viinialuetta Champagnen ja Alsacen toisistaan. Viininviljely alkaa Moselin penkereillä Ranskan koilliskulmassa. Vaikka viinillä on AOC-laatuluokitus, on se kuitenkin verrattain vaatimatonta.
Kun joki siirtyy Luxemburgiin ja Saksaan lähes jokainen sen varrella oleva kylä saa elantonsa viininviljelystä. Monet näistä kylistä liittävät nimeensä sanat ’weindorf’ tai ’weinort’, eli viinikylä tai -paikkakunta. Bernard Massardin kuohuviinit lienevät Suomessa tunnetuin luxemburgilaistuote euro-kraattien jälkeen. Kun joki kaartaa Saksaan ja kohti Trieriä sen viinit puhkeavat varsinaiseen loistoonsa.
Keisari Augustuksen perustama Trier on Saksan vanhin kaupunki ja sen tavernat ovat oiva paikka tutustua Moselin viineihin. Trierin kupeessa sijaitsevat myös kaksi viineistään tunnettua sivujokea Saar ja Ruwer, joista varsinkin ensimmäinen on viime aikoina noussut viinimaailman tietoisuuteen.
Saksanpuoleinen Mosel on viinituristin paratiisi, sillä joen rantoja reunustavat pyörätiet Trieristä Koblenziin ja viinirinteillä kiemurtelee kaksi hyvin merkittyä vaellusreittiä, Moselsteig ja vanha pyhiinvaellusreitti Jakobsweg. Saksanpuoleisen Moselin pyöräilee päästä päähän viidessä päivässä ja vaellusreiteillä voi viettää helposti parikin viikkoa. Oli matkustusmuoto mikä tahansa, reissaamisen tekee helpoksi se, että joka kylästä löytyy majoitus- ja ravitsemuspalveluita. Yli viiden kilometrin matkaa ei tarvitse tehdä kuivin suin.
Moselin keskivaiheilla sijaitsevat sen tunnetuimmat viinitarhat. Bernkastelin kylän rinteiden makeat riesling-viinit voivat nousta tuhansien eurojen litrahintoihin, mutta laatutavaraa saa täältä myös naurettavan halvalla, jo kymppi on käypää rahaa kuivasta laatu-rieslingistä. Moselin makeiden viinien erityispiirre on niiden matala alkoholipitoisuus. Moselilla kuten muuallakin Saksassa on menossa punaviinibuumi. Varsinkin pinot noir rypäleestä tuotetaan laadukasta viiniä.
Maisemat keski-Moselilla ovat henkeä salpaavat. Bremmin kylän Calmont-rinne lienee Euroopan jyrkin viljelypalsta 60 asteen kulmineen. Monilla Moselin rinteillä käsityö on ainoa vaihtoehto, joskin kaikenlaisia vaijerivirityksiäkin näkyy. Niitä on hyvä ihailla vaikkapa jokilaivan kannelta. Niitä risteilee tiuhaan kesäaikaan. Keski-Mosel huipentuu kuvankauniiseen Cochemin viinikylään, joka lepää satumaisen hienon linnan varjossa.
Cochemin jälkeen joki muuttaa luonnettaan, jylhä kanjonimaisuus muuttuu lempeämmäksi. Tätä aluetta kutsutaan Terrassen-Moseliksi, koska nyt viljely suoritetaan pengerretyillä rinteillä. Toinen toistaan viehättävämmät pikkukylät ja rantaravitolat viihdyttävät viininystävää.
Mosel yhtyy Reiniin Koblenzin kaupungin edustalla. Kaupungin näyttävien rantakatujen terassiravintoloissa voi matkan päätteeksi verrata Moselin ja Reinin viinejä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1559300677020{margin-top: 20px !important;background-color: #000000 !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”mosel-slider”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1554300766040{margin-top: 20px !important;border-top-width: 20px !important;border-top-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_raw_html css=”.vc_custom_1562333464740{margin-top: 20px !important;}”]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjJiNzcyOGJlMy04OTVjLTQ2NjMtYTg0OS1mODEzYzY5NWJlNWQlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJ2aWluaWpvZXQtbW9zZWwlMjIlM0UlM0MlMkZkaXYlM0UlM0NzY3JpcHQlM0UlMjFmdW5jdGlvbiUyOGUlMkN0JTJDcyUyQ2klMjklN0J2YXIlMjBuJTNEJTIySW5mb2dyYW1FbWJlZHMlMjIlMkNvJTNEZS5nZXRFbGVtZW50c0J5VGFnTmFtZSUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSU1QjAlNUQlMkNkJTNEJTJGJTVFaHR0cCUzQSUyRi50ZXN0JTI4ZS5sb2NhdGlvbiUyOSUzRiUyMmh0dHAlM0ElMjIlM0ElMjJodHRwcyUzQSUyMiUzQmlmJTI4JTJGJTVFJTVDJTJGJTdCMiU3RCUyRi50ZXN0JTI4aSUyOSUyNiUyNiUyOGklM0RkJTJCaSUyOSUyQ3dpbmRvdyU1Qm4lNUQlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJuJTVELmluaXRpYWxpemVkJTI5d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI2JTI2d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI4JTI5JTNCZWxzZSUyMGlmJTI4JTIxZS5nZXRFbGVtZW50QnlJZCUyOHMlMjklMjklN0J2YXIlMjByJTNEZS5jcmVhdGVFbGVtZW50JTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTNCci5hc3luYyUzRDElMkNyLmlkJTNEcyUyQ3Iuc3JjJTNEaSUyQ28ucGFyZW50Tm9kZS5pbnNlcnRCZWZvcmUlMjhyJTJDbyUyOSU3RCU3RCUyOGRvY3VtZW50JTJDMCUyQyUyMmluZm9ncmFtLWFzeW5jJTIyJTJDJTIyaHR0cHMlM0ElMkYlMkZlLmluZm9ncmFtLmNvbSUyRmpzJTJGZGlzdCUyRmVtYmVkLWxvYWRlci1taW4uanMlMjIlMjklM0IlM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row content_placement=”bottom” css=”.vc_custom_1554300569602{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”150×180″ alignment=”center” css_animation=”fadeInLeftBig” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/008893/bernard-massard-cuvee-de-lecusson-brut.jpg”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”130×100″ alignment=”center” css_animation=”fadeInRightBig” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/945307/van-volxem-schiefer-riesling-2015.jpg”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”90×90″ alignment=”center” css_animation=”fadeInRightBig” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/515072/dr-loosen-riesling-beerenauslese-2013.jpg”][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1554300838651{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Bernard-Massard Cuvée de l’Ecusson Brut
0,75 l | 14,99 € | Alk 12 %
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Van Volxem Schiefer Riesling 2015
0,75 l | 23,00 € | Alk 12 %
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_column_text]
Dr. Loosen Riesling Beerenauslese 2013
0,187 l | 16,75 € | Alk. 6,5 %
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Lisää Eero Iloniemen viiniartikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”eeroiloniemi”][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]