Eduskunnan puhemies Paula Risikon (kok.) mukaan vanhuspalveluiden ongelmia ei saada ratkaistua vain kirjaamalla vanhuspalvelulakiin 0,7 hoitajan mitoitus. Hän muistuttaa, että nykyisen lain valmisteluryhmä Suomen johtavine vanhustenhuollon asiantuntijoineen totesi yksimielisesti, ettei hoitajien minimimitoituksen merkitseminen lakiin yksin riitä.
– Heidän mukaansa pitää ottaa huomioon muun muassa hoidettavien kunto eli hoitoisuus, koulutetun henkilöstön riittävyys ja ammattitaitovaatimukset. Työryhmä korosti myös asenteiden merkitystä ja resurssien lisäämistä, Risikko sanoo mielipidekirjoituksessaan sanomalehti Pohjalaisessa.
Hänen mukaansa nyt esitettyyn kaavamaiseen 0,7 hoitajamitoitukseen yhtä vanhusta kohden tarvittaisiin myös yli 4 200 lisähoitajaa.
– Heitä ei saada mistään nopeasti. Heidän kouluttamiseensa menisi 4–6 vuotta, sillä on otettava huomioon samanaikainen hoitajien eläkepoistuma.
Lisähenkilöstö jouduttaisiinkin Risikon mukaan ottamaan nykyisistä palveluista eli ikäihmisten kotihoidosta, vammaispalveluista, lastensuojelusta ja mielenterveyspalveluista, joissa kaikissa on huutava pula hoitajista.
– Kaikkea lisähenkilöstöä ei voida ottaa myöskään maahanmuuton kautta, sillä juuri nämä erityisen haavoittuvat ryhmät, vanhukset, vammaiset, lastensuojelun asiakkaat, ovat heitä, joiden ymmärretyksi tuleminen on ensiarvoisen tärkeää. Myös esimerkiksi lääkehoito edellyttää kielitaitoa.
Risikko kertoo luottavansa siihen, että sosiaali- ja terveysministeriössä nyt perustettu asiantuntijaryhmä löytää vanhuspalveluiden uudistamiseen hyvät ratkaisut, vaikka tehtävää onkin paljon.
– Aina vaalien alla esitetään vaikeisiin ongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja.