[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”punaporvari-tipaton” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Tipaton tammikuu lienee maailmalle laajimmin levinnyt suomalainen meemi, jopa englantilainen Guardian-lehti antaa nykyään vinkkejä Dry January:n viettoon. Tipattoman tarkkaa syntyhetkeä ei tiedetä, mutta sitä kerrotaan vietetyn jo toisen maailmansodan aikana. Suomessa tipaton levisi laajempaan tietoisuuteen 1990-luvulla.
Kuten mitä tahansa ilmiötä myös tipatonta tammikuuta on arvosteltu. Sitä tuppaavat noudattamaan etupäässä ihmiset, joille alkoholinkäyttö ei ole ongelma. Niin tai näin, tipaton on osa modernia suomalaista kansanperinnettä.
Mutta mitäpä juoda, jos tammikuussa tekee mieli syödä jotain vähän tuhdimpaa ruokaa, jolle viini olisi perinteinen kyytipoika? Kaupan hyllyillä tarjotaan vastausta alkoholittomien viinien muodossa. Kaupan tilastojen mukaan alkoholittomien viinien ja oluiden myynti on räjähdysmäisessä kasvussa, joskin lähtötaso on sangen matala. Verkkouutiset testasi neljä alkoholitonta punaviiniä katsoakseen, onko niistä pihvin tai lihapadan seuralaiseksi.
Jo termi alkoholiton viini on hieman kyseenalainen. Viini tehdään rypäleen mehusta ja jos siinä ei ole alkoholia, se on rypälemehua eikä viiniä. Markkinamiehille mehu ei kuitenkaan ilmeisesti ole sopiva nimike, joten tuotteita kutsutaan viineiksi.
Espanjalaisen Vina Albalin tuoteseloste kertoo pullossa olevan rypälemehutiivistettä, ja rypälemehulle se maistuukin. Viini on etiketin mukaan tehty Tempranillo ja Cabernet Sauvignon rypäleistä, mutta Cabernetille tyypillisestä nahkaisuudesta ei ole jälkeäkään. Pullossa todetaan kyseessä olevan viinipohjainen juoma, josta alkoholi on poistettu ilman että se vaikuttaa aromeihin. Tässä ei ole onnistuttu. Maku on epäviinimäisen makea mikä ei ole ihme, sillä hiilihydraatteja juomassa on peräti 15 g 100 millilitraan.
Carl Jung merkki tuli suomalaisille tutuksi jo ennen kuin alkoholittomien juomien buumi oli alkanut. Tästä, kuten sen kilpailijoistakin väitetään ensin tehdyn viiniä, josta sitten on poistettu alkoholi säilyttäen viinille tyypillinen makumaailma. Väite on liioittelua.
Hieman viinimäisempi kokemus löytyy Torresin alkoholittomasta Syrah-viinistä, tosin paino on sanalla hieman. Maussa on kiistatta vivahde etiketissä mainitusta rypäleestä, joskin jälkimaku on mehumainen. Tässä viinin korvikkeessa oli vähiten sokeria, alle kolmekymmentä grammaa litralta. Tätä viiniä voisi ehkä juoda pastojen kanssa, mutta punaliharuoille se on liian kevyttä.
Ranskalaiset tekivät Syrah rypäleestä laatuviinejä kaikessa rauhassa pari sataa vuotta ennen kuin australialaiset tekivät rypäleestä punaviinihitin 1980-luvun lopussa. Sama kaava pätee alkoholittomiin. Jacob’s Creeckin Shiraz on selvästi viinimäisin tässä porukassa niin tuoksultaan kuin maultaan. Ei tämäkään vielä mikään viinikokemus ole, mutta alkoholittomia viinejä riivaava mehumaisuus on tässä minimissä. Ainoa koe-erästä, jota voisi ajatella liharuokien kanssa.
Joillekin epämiellyttävä totuus viinistä on, että alkoholi on siinä keskeinen makutekijä. Alkoholi tuo viinille ryhtiä, tuhtiutta jota ”bodyksikin” kutsutaan. Se on olennainen osa kokonaisuutta. Saksalaiset ovat onnistuneet tekemään huippuvalkoviinejä, joissa alkoholiprosentti liikkuu kuuden prosentin tasolla. Mutta kun mennään sen alle, viini ei muutu vedeksi, mutta kylläkin mehuksi.
Minun pöydässäni tipattoman tammikuun lihapata saa seurakseen vettä. Miksi joillekin näistä viineistä on annettu vuosikerta, on täysi mysteeri.
Koska viinit eivät ole Alkon monopolissa, niillä ei ole määrättyä hintaa. Alkoholittomien viinien pullohinta (0,75) vaihtelee kaupasta riippuen yleensä 5-8 euron välillä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row content_placement=”bottom” css=”.vc_custom_1547368851179{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/4″][vc_single_image image=”204609″ img_size=”full” alignment=”center”][vc_column_text]
Vina Albali
Cabernet Tempranillo,
Low alcohol wine 2016
Alkoholia 0,5 %, Espanja
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/4″][vc_single_image image=”204603″ img_size=”full” alignment=”center”][vc_column_text]
Carl Jung
Selection Red,
Alcohol free wine
Alkoholia 0,0 %, Saksa
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/4″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”150×150″ alignment=”center” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/429677/torres-natureo-syrah-2017.jpg”][vc_column_text]
Natureo Syrah
Torres 2017,
De-alcoholised wine
Alkoholia 0,0 %, Espanja
[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/4″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”150×150″ alignment=”center” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/455017/jacobs-creek-unvined-shiraz-2017.jpg”][vc_column_text]
Jacob’s Creeck
Unvined Shiraz
2017
Alkoholia 0,5 %, Australia
[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Eero Iloniemen viiniartikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”eeroiloniemi”]