Myanmarin Rakhinen osavaltiossa tapahtuneiden rohingya-väestöön kohdistuneiden armeijan joukkomurhien ja satojen tuhansien ihmisten pakoon pakottamisen johdosta muun muassa monet muut nobelistit ovat vaatineet palkinnon ottamista Aung San Suu Kyilta pois.
Norjan Nobel-komitean sihteeri Olav Njoelstad sanoo, että kaikki Nobel-palkinnot on myönnetty jo tapahtuneesta työstä. Siksi Nobel-komitea ei hänen mukaan voi ottaa Suu Kyilta palkintoa pois.
Njoelstadin mukaan Nobel-komitea ei voi vartioida palkinnon saajien mainetta, vaan se on palkittujen oma velvollisuus.
Äskettäin kansanvälinen rikostuomioistuin ICC julisti omaavansa tuomiovallan Myanmarin rohingya-vähemmistöön kohdistuneissa rikoksissa. Epäilyn rikosnimikkeinä ovat muun muassa joukkotuhonta ja rikokset ihmisyyttä vastaan.
Myanmar ei ole tunnustanut ICC:n tuomiovaltaa, mutta koska asiaan liittyy myös satoja tuhansia pakolaisia vastaanottanut Bangladesh, ICC katsoi omaavansa tuomiovallan rikosten selvittämiseksi.
Myanmariksi nimensä muuttaneessa Burmassa hallitsi sotilasvalta aina kuluvan vuosikymmenen puoliväliin asti.
Vainotun oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin Kansallisen demokratian liitto NLD saavutti yli 50 vuoteen pidetyissä ensimmäisissä vapaissa vaaleissa murskavoiton. Demokratiakehityksen oletettiin alkavan ja myös maan vähemmistökansojen kanssa pantiin rauhanneuvottelut alulle.
Armeijalla on edelleen ote vallasta. Kansainvälinen yhteisö on kuitenkin odottanut burmalaisenemmistöön kuuluvan Aung San Suu Kyin puolustavan vähemmistökansojen oikeutta rauhaan ja demokratiaan. Nyt Suu Kyin sanotaan hiljaisesti hyväksyvän armeijan sortotoimet paitsi muslimitaustaisia rohingya-väestöä, myös maan monia muita vähemmistökansoja kohtaan.
Sortotoimien kohteena ovat olleet muun muassa kristillisenemmistöiset ryhmät. Esimerkiksi Thaimaan ja Myanmarin rajamailla asuvista noin kolmesta miljoonasta karenista väitetään 100[nbsp]000 paenneen armeijan sortotoimia.
Aung San Suu Kyin noustua valtaan Burman armeija ja monet sen kanssa konfliktissa olleet vähemmistökansat aloittivat rauhanneuvottelut, mutta monissa niistä on viime aikoina otettu takapakkia, ja aseellisia taisteluja on aloitettu uudelleen.
Myanmarin hallitus on kiistänyt YK:n ja monien ihmisoikeusjärjestöjen raportit rohingya-väestöön kohdistuneista julmuuksista. Myös Aung San Suu Kyi on tehnyt niin.
Monet ihmisoikeuksia puolustaneiden länsivaltojen poliittiset johtajat ovat viime aikoihin asti vaatineet kansainväliseltä yhteisöltä kärsivällisyyttä Aung San Suu Kyin suhteen, koska armeija rajoittaa hänen vallankäyttöään. Esimerkiksi Yhdysvaltain senaatin enemmistöjohtaja republikaani Mitch McConnell vaati pidättyvyyttä aivan äskettäin.
Autoritaarisesti johdetut Venäjä ja Kiina ovat YK:n turvaneuvostossa tukeneet useita Myanmariin kohdistuneita päätöslauselmia, mutta sanoneet ongelmien olevan ratkaistavissa vain vuoropuhelulla.
Vuoropuhelua on kuitenkin vaikea käydä, jos Aung San Suu Kyi ei koe olevansa pakotettu ottamaan askeleita siihen suuntaan. Suu Kyilta odotetaan myös yhteistyökykyä rikokseen syyllistyneiden saattamiseksi vastuuseen teoistaan.