Akateemisesta perheestä tulevalla nuorella on kahdeksankertainen todennäköisyys päätyä yliopisto-opiskelijaksi muista taustoista tuleviin verrattuna. Itä-Suomen yliopiston sosiologian yliopistonlehtori Mari Käyhkö toteaa Ylellä, että väite erilaisista taustoista tulevien ihmisten tasa-arvoisista mahdollisuuksista on epätosi.
Käyhkön mukaan tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin liittyvä käsitys yhteiskuntaluokkien olemassaolosta halutaan kaikin tavoin kieltää.
– Oletetaan, että kaikille taattu peruskoulu ja sitä kautta mahdollisuuksien tasa-arvo – jota on tosin rapautettu viime vuosina – poistaisivat esteet yksilön edestä, mutta ne eivät poista sisäisiä estoja.
– Ihmiset elävät ja tekevät luokkaa. Annetaan ymmärtää, että kaikki olisi yksilön omasta tahdosta kiinni. Epäkohtien esille tuomista pidetään turhana kohuamisena. Tällöin luokkakysymys jää piiloon, eikä sitä osata tunnistaa, yliopistonlehtori selittää.
Käyhkön mukaan suomalainen käsitys luokasta on jäänyt ajastaan jälkeen. Nykypäivän luokkakeskustelussa tulisi huomioida ihmisten arki ja yksilöllinen toiminta. 1970-luvun kollektiivinen, poliittinen työelämän ja politiikan kentillä toimiva luokkakäsitys pitäisi lehtorin mukaan hylätä.
– Luokka ei ole ihmisestä irrallista vaan se on ihmisissä. Luokka läpäisee ns. julkisen tilan rinnalla myös ihmiselämän yksityisen tilan kuten kodin, perheen ja kasvatuksen.
Mari Käyhkö kertoo, että samalla kun akateemisesta perheestä tulleelle nuorelle korkeakoulutus saattaa esittäytyä itsestäänselvyytenä, saattaa työläistaustainen nuori sulkea itseltään korkeakouluttautumisen mahdollisuuden esimerkiksi akateemisten esimerkkien puuttumisen takia.
Käyhkö on tutkinut luokkakysymyksiä esimerkiksi työläistaustaisten naisten näkökulmasta. Hänen tutkimustensa mukaan yliopistoon hakeutuneita työläisnuoria yhdistää aikaisempi koulumenestys ja lukeminen harrastuksena.