[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”punaporvari-riistaviini” mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Muistan yhä ensimmäisen kerran kun maistoin Amarone-viiniä. Palacen viinuri Markku Koiranen toi pullon pöytään ja kertoi, että nyt saisimme jotain erikoista. Tuhti viini yllätti seurueemme täysin, emme olleet koskaan maistaneet mitään vastaavaa. Olin täysin myyty.
Intohimoisen suhteen varjopuolena voi pitää sitä, että riehuva roihu palaa nopeasti loppuun. Näin kävi myös minun Amarone ihastukselleni. Viini on mielestäni liian tuhti muualle kuin juustopöytään. Tämä aiheuttaa kaltaiselleni snobin alulle pieniä sosiaalisia ongelmia näin syksyisin, sillä moni tarjoaa sitä mielellään liharuokien kanssa.
Lihapadat ja riistaruoat ovat tuhdin punaviinin ystäviä, mutta koska ne usein tarjotaan makeahkon (marjapohjaisen) kastikkeen kanssa, ne eivät ole optimaalisia kumppaneita pihvin sielunkumppanin, eli Cabernet Sauvignon pohjaisen Bordeauxin kanssa.
Amaronelle persoille riistan syöjille suosittelen tämän viinin pikkuveljeä Ripassoa. Siinä on miltei kaikki Amaronelle tunnusomaiset ominaisuudet, joskin hieman laimennettuna. Parasta kuitenkin on, että niin alkoholiprosenttia kuin hintalappua on laimennettu kunnolla.
Tämän palstan lukijoille lienee käynyt selväksi, etten ole Alkon viinien kuvauksiin käyttämien termien ystävä, mutta Ripassojen kohdalla ne ovat paikallaan. Kyse on todellakin täyteläisestä, hedelmällisestä jopa hillomaisista viineistä ja juuri siksi oivista riistaruokien kumppaneista, varsinkin jos liha tarjotaan sen maksalla höystettynä.
Oivasta perus-Ripassossta käy vaikkapa Zenaton Ripassa Valpolicella Superiore (20,90). Se edustaa tyylisuunnassaan keskihintaista vaihtoehtoa. Jotta Ripassoista saa niiden ominaismaut parhaiten irti, on syytä välttää kaikkein halvimpia noin 13 euron viinejä. Esimerkiksi Signorellin Ripasso Superiore 2016 (13,30) on sinänsä oiva punaviini vaikkapa kesägrillin seuraksi, mutta ei aivan täytä tuhdin pataviinin vaatimuksia.
Alkossa on nykyään jo pari tusinaa Ripasso-vaihtoehtoa 13-40 euron välillä, mutta runsauden mielikuva on osittain harhaanjohtava. Lähes kaikki viinit ovat vuosikertoja 2014-2016, joten mistään vertikaalivertailusta on turha haaveilla. Ripasson rypälelajikkeet kuten kevyehkö Corvina ja sen johdannaiset kuten Rondinella eivät välttämättä liikaa ikää kaipaa, mutta kestäisivät hyvin viisi tai kuusi vuotta. Alkossa ainut tämän tyylinen hieman ikääntyneen viinin edustaja on Musellan Ripasso.
Amaroneissa Alkosta löytyy kyllä vanhempiakin viinejä, mutta kuka oikeasti haluaa ruokajuomaksi vaikkapa 17 prosenttisen juoman, sittenhän voisi yhtä hyvin tarjota Portviiniä läpi ateria.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1535875072479{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”100×300″ alignment=”center” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/007122/zenato-ripassa-valpolicella-superiore-2015.jpg”][vc_column_text]Zenato Ripassa Valpolicella Superiore 2015, 20,90 € (14,0 %)[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”95×300″ alignment=”center” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/495037/signorelli-valpolicella-ripasso-superiore-2016.jpg”][vc_column_text]Signorelli Valpolicella Ripasso Superiore 2016, 3,30 € (13,5 %)[/vc_column_text][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image source=”external_link” external_img_size=”98×300″ alignment=”center” custom_src=”https://images.alko.fi/images/cs_srgb,f_auto,t_medium/cdn/952267/musella-valpolicella-superiore-ripasso-2013.jpg”][vc_column_text]Musella Valpolicella Superiore Ripasso 2013, 25,89 € (13,5 %)[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Eero Iloniemen viiniartikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”eeroiloniemi”]