[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”punaporvari-2018″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Siitä huolimatta, että alan tiedottajat väittävät aivan toista, pelkään tämän vuoden ennätyshelteiden olevan pääsääntöisesti haitallisia laatuviinin tuottamiselle. Yhtenä harvoista poikkeuksista voidaan pitää Englantia. Kentin viinitarhoille vuosi on ollut aika suotuisa. On oletettavissa, että alueen viinit esittävät tänä vuonna parhaat puolensa. Englantilaisen viinin ongelmana voidaan kuitenkin pitää sangen korkeaa lähtöhintaa, eikä Alkosta taida löytyä kuin kuohuvia sellaisia. Tietysti on myös niitä, joiden mielestä sanat laatuviini ja Englanti eivät sovi yhteen.
Mitä haittaa kuumuudesta sitten on? Ääritapauksissa se voi kuivattaa rypäleet, varsinkin jos lämmön lisäksi sateet ovat vähäisiä, kuten nyt on usein ollut. Kun lämpö ylittää 30 astetta se alkaa vähentää viinin hapokkuutta ja seurauksena on yksiulotteisia viinejä. Lämpö myös lisää alkoholinmuodostusta tehden viineistä väkevämpiä. Tällaiset viinit ovat usein hedelmällisiä ja tuhteja, mutta vailla muita ominaispiirteitä.
Viljelijöillä on useita keinoja torjua lämmön vaikutuksia. Rypäleitä voi suojata jättämällä enemmän lehtiä köynnöksiin, tosin tämän keinon varjopuolena on, että tällöin köynnös tarvitsee enemmän vettä. Osan rypäletertuista voi poistaa kasvukauden eri vaiheissa, jotta jäljelle jäävät saavat enemmän nestettä ja ravinteita. Viljelijöiden kannalta mieluisin tapa reagoida lämpöön on aikaistaa sadonkorjuuta.
Lehtitietojen mukaan sadonkorjuuta on aikaistettu tänä vuonna Saksassa ja Ranskassa kolmesta neljään viikkoon, mikä on poikkeuksellista. Toki vertailun tekeminen on vaikeaa, koska mitään oikeata aikaa ei ole. Niillä tiloilla, joilla sadonkorjuusta on pidetty pitkään kirjaa, on toisen maailmansodan jälkeen aikaistettu sadonkorjuuta 2000-luvulla keskimäärin noin 10 päivää. Nyt tapahtunut aikaistus tarkoittaa, että vuoden 2018 satoa korjattaisiin puolitoista kuukautta aikaisemmin kuin sotia edeltävinä aikoina!
Kuluttajille tämä muutos myydään hyvänä uutisena. Markkinointimiehet väittävät, että tulossa on kaikkien aikojen viinisatoja. Uskallan epäillä. Veikkaan että tämän vuoden sadon ominaispiirre on ominaispiirteiden puute. Paikalliset erot, jopa rypälelajikkeiden väliset erot tasaantuvat. Niin Cabernet Sauvignon kuin Pinot Noir tuottavat paksuja alkoholilla kyllästettyjä viinejä, siis niitä, jotka olivat kovassa huudossa 10 vuotta sitten. En ole yllättynyt, jos vuoden 2018 Bordeauxit hätyyttelevät alkoholipitoisuudessa 15 tilavuusprosentin rajaa.
Valkoviinien puolella Riesling menettänee hapokkuutensa ja ryhtyy muistuttamaan hedelmällisempiä lajikkeita kuten Sauvignon Blancia. Jostain syystä viime aikoina epäsuosioon joutunut Chardonnay sen sijaan kestää helteitä aika hyvin.
Perusviinien kuluttajille helteistä tuskin koituu mitään ongelmaa. Persoonallisten vaihtoehtojen etsijöille tilanteesta tulee hankalampi. Tietysti nykyään vaativa kuluttaja on siitä onnellisessa asemassa, että hän voi jättää koko vuoden 2018 väliin, tai sitten voi juoda vain englantilaisia viinejä. Cheers![/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Eero Iloniemen viiniartikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”eeroiloniemi”]