Lähes 90 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, paljastuu ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetutkimuksesta. Vastanneista 47 prosenttia pitää sitä erittäin tärkeänä ja 41 prosenttia melko tärkeänä.
Enemmistö vastanneista näyttää vihreää valoa kehitysyhteistyön määrärahojen lisäämiselle. 61 prosenttia vastanneista lisäisi määrärahoja, kun taas vain 11 prosenttia haluaisi vähentää sitä. Kehitysyhteistyön määrärahojen lopettamisen kannalla oli vain 2 prosenttia vastanneista.
Tutkimukseen vastanneista 37 prosenttia kokee, että Suomella olisi eniten annettavaa koulutuksen saralla. Vastaajille ei annettu valmiita vastausvaihtoehtoja. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat terveydenhuolto ja naisten sekä lasten auttaminen.
Jopa 98 prosenttia vastanneista pitää kuitenkin tärkeänä, että tyttöjen ja naisten asemaa pyritään parantamaan. Teema on Suomen kehitysyhteistyön ykköstavoitteena.
Vastanneiden mielestä kestävän kehityksen tärkeimmät tavoitteet ovat puhdas vesi, koulutus ja nälän poistaminen. Puolet vastanneista kertoo myös kuulleensa YK:n kestävän kehityksen suunnitelman (Agenda2030) tavoitteista.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaista (kok.) tulos ilahduttaa.
– Minusta se kertoo siitä, että suomalaiset eivät halua olla vain passiivisia sivustaseuraajia vaan vastuullisesti osallistua maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen, ministeri toteaa tiedotteessa.
Virolaisen mukaan Suomen mahdollisuuksia olla parantamassa kehitysmaiden koulutusta selvitetään parhaillaan ulkoministeriön esityksestä asiantuntijaryhmässä. Virolainen iloitsee, että teemalla on myös suomalaisten vahva tuki.
– Tutkimukset ovat viime vuosina osoittaneet, että kehitysmaiden kouluissa opitaan aivan liian vähän. Puhutaan oppimisen kriisistä. Parhaillaan asiantuntijaryhmä viimeistelee ulkoministeriön toimeksiannosta raporttia siitä, miten Suomi voisi olla mukana tätä kriisiä ratkaisemassa.
Taloustutkimuksen tekemää tutkimusta varten haastateltiin 1004 henkilöä eri puolilla Suomea. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.