Niin sanottujen tappajarobottien kehittämistyön aloitti Yhdysvallat vuonna 2003 ja nyt mukana ovat ainakin Venäjä, Iso-Britannia, Kiina, Turkki ja Israel. Robottien kaltaisiin autonomisiin asejärjestelmiin liittyy useita eettisiä ja laillisia ongelmia, koska ne eivät täytä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määrittelemiä sodankäynnin sääntöjä. Itsenäisesti toimiva asejärjestelmä ei esimerkiksi pysty tekemään riittävää eroa sotilaan ja siviilin välillä.
Nykytiedon mukaan tappajarobotteja ei ole vielä käytetty taistelutilanteissa, mutta kehittely on täydessä vauhdissa. Yalen, Stanfordin ja Sheffieldin yliopistoissa toimineella ja autonomisia asejärjestelmiä tutkineella professori Noel Sharkeylla on käytössään videoita joista voi nähdä esimerkkejä.
Venäläinen Armata T14-panssarivaunu, autoa alleen survova amerikkalainen panssaroitu ajoneuvo ja miehittämättömien lennokkien parvi. jonka osaset lähtevät lentoon yksi toisensa jälkeen.
Ero niin sanottuun tavalliseen sotimiseen on siinä, että aseen aktivoimisen jälkeen tietokone tekee kaiken työn ja robotin sensorit reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin. Tämän perusteella tietokone tekee itsenäisesti päätöksen ja lähettää toimintakäskyn. Jos esimerkiksi itsenäisesti toimivien lennokkien tuotanto alkaa, vaarana on myös niiden päätyminen ei-valtiollisten toimijoiden kuten terroristiryhmien käsiin.
Professori Sharkeyn mukaan tekoäly ja robotiikka eivät pysty noudattamaan sodan oikeussääntöjä. Hän sanoo etteivät robottiaseet tunnista kunnolla edes lähellä puuta seisovaa panssarivaunua. Hän kertoo että esimerkiksi Irakissa tuhot olisivat olleet vieläkin suuremmat, jos ihmisten sijasta robotit olisivat olleet päätöksiä tekemässä.
Sharkey on yksi Campaign to Stop Killer Robots- liikkeen keulahahmoista. Liikkeen tavoitteena on, että valtiot neuvottelisivat maailmanjärjestö YK:n puitteissa sopimuksen joka kieltäisi täysautonomiset aseet.
Tällä hetkellä 26 maata kannattaa kieltosopimusta. Autonomisia asejärjestelmiä kehittävät maat taas sanovat, että aseiden määritelmiä pitää vielä miettiä. Kehittäjistä ainakin Kiina on kuitenkin pyörtämässä kantaansa ja lähdössä mukaan neuvotteluihin. Myös muissa kehittäjävaltioissa on parlamentteja myöten vaadittu neuvotteluihin lähtöä. Euroopan maista kieltosopimusta on näkyvimmin tukenut Itävalta kun muiden kannanottoja vielä odotetaan.
Kun investoinnit, teknologian kehitys ja sotilasdoktriinit kehittyvät on kieltosopimuksen aikaan saaminen vaikeampaa. Seuraavan kerran mahdollisesta sopimuksesta neuvotellaan elokuussa Genevessä.
Jos varsinaiset neuvottelut päätetään aloittaa on sopimus tarkoitus saada aikaan vuonna 2020.