MTV: Valvontakameroihin halutaan nyt kasvojentunnistus

Kasvojentunnistus toisi lisää tehokkuutta poliisin toimintaan, arvioi poliisiylijohtaja. Hän toivoo uuden lainsäädännön korjaavan nykytilan ongelmia.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen haluaa kiirehtiä valmisteilla olevaa poliisin henkilötietolakia. Laki mahdollistaisi poliisille kasvojentunnistusohjelmien käytön valvontakameroissa ja helpottaisi muutenkin eri tietojen käyttöä sekä säilyttämistä. Laki on tällä hetkellä lausuntokierroksen jälkeisessä jatkovalmistelussa.

– Dataa tulee valtavasti ja laitteet kehittyvät ja halpenevat. Olisi tärkeää saattaa lainsäädännöllisesti tämä tilanne sillä tavalla ajantasalle, toki perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, että poliisin hallussa olevaa materiaalia voitaisiin käyttää vaikka rikostorjuntaan, Kolehmainen sanoo MTV:n haastattelussa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hänen mukaansa kasvojentunnistuksen käyttö valvontakameroiden kuvien kanssa toisi huomattavaa helpotusta ja tehokkuutta poliisitoimintaan, jossa nyt tehdään paljon käsityötä.

– Se olisi erittäin suotava tavoite, että etsintäkuulutusrekisterin tietoja voitaisiin ajaa poliisin hallussa olevan kameran tietoihin.

Passi- ja ajokorttirekisterien kuvia ei valmisteilla olevan lainsäädännön mukaan jatkossakaan voisi käyttää.

– Tietysti poliisi haluaa, että kaikissa tapauksissa rikosvastuu toteutuu, mutta tietysti noudatamme tinkimättömästi eduskunnan säätämää lakia ja siitä sitten sen kummemmin keskustella.

Laki mahdollistaisi kuitenkin esimerkiksi ulkomaalaisrekisterin tietojen käytön rikostutkinnassa. Tällä hetkellä näin ei voida tehdä, koska kansallinen lainsäädäntö asiasta puuttuu.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Yksi osa tätä poliisin henkilötietolain valmistelua koskee vaikkapa turvapaikanhakijoilta otettuja sormenjälkiä ja tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista näiden tietojen, sormenjälkien, käyttöä rikostorjuntaan. Esimerkiksi EURODAC-asetus taas antaisi toissijaisen mahdollisuuden käyttää vaikkapa sormenjälkitietoja terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten tutkintaan ja sitten eräiden yhteiskunnallisesti vakavien rikosten tutkintaan, paljastamiseen ja selvittämiseen.

Kolehmainen toivoo uudistuksen korjaavan nykyisen lainsäädännön käytännön ongelmia. Hänen mukaansa on kuitenkin tehtävä yhteiskunnallista punnintaa siitä, kuinka paljon tallennettuja tietoja voidaan käyttää rikoksentorjuntaan.

– Kuten sanottu, en henkilökohtaisesti havittele mitään poliisivaltiota, vaan tasapaino siinäkin täytyy säilyttää.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos