Itä-Timorin itsenäisyyssankarina pidetyn Xanana Gusmaon johtama kolmen puolueen liittouma on saamassa maan uusintavaaleissa niukan enemmistön 65-paikkaiseen parlamenttiin.
Yhdysvaltalaisen Freedom Housen indeksissä Kaakkois-Aasian ainoaksi ”vapaaksi demokratiaksi” nimetyn, 16 vuotta sitten YK:n johdolla itsenäistyneen Aasian nuorimman valtion kansalaiset kävivät vaaliuurnilla jo toistamiseen. Viime vuonna pidetyt vaalit eivät mahdollistaneet enemmistöhallituksen syntyä ja poliittinen päätöksenteko on ollut jo kymmenen kuukautta takalukossa.
Tilanne johti kahden valtapuolueen, Gusmaon CNRT:n ja pääministerinä toimineen Mari Alkatirin johtaman Fretilinin välien tulehtumiseen. Tämä näkyi pääosin rauhallisesti sujuneissa vaaleissa muutamalla paikkakunnalla myös väkivaltana, kun puolueiden militantit syyllistyivät pahoinpitelyihin.
Kansainväliset ja paikalliset vaalitarkkailijat kuvaavat kuitenkin vaalien sujuneen kaikkiaan rehellisesti ja äänestyssalaisuutta kunnioittaen.
Pääpuolueiden taktikointi ja toistensa kampittaminen on monien mielestä jättänyt varjoonsa suunnilleen Havaijin kokoisen 1,2 miljoonan asukkaan valtion keskeiset kehitysongelmat.
Maailmanpankin arvioiden mukaan noin 40 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä ja eliniän odote on alle 70 vuotta. Työttömyysastetta on vaikea arvioida, koska monet elävät maaseudulla omavarastaloudessa rahatalouden ulkopuolella. Yli puolet väestöstä on alle 25-vuotiaita ja kaupunkeihin hakeutuvan nuorison työttömyysaste on korkea.
Viime vuoden vaaleissa esiintyi uusi nuorison puolue KHUNTO, joka sai parlamenttiin viisi paikkaa. Uusintavaaleissa kaikki puolueet nostivat nuorison työllisyys- ja koulutustilanteen parantamisen keskeiseksi osaksi vaaliohjelmiaan.
Itä-Timor solmi äskettäin Australian kanssa sopimuksen Timorinmerellä sijaitsevan suuren kaasu- ja öljyesiintymän hyödyntämisestä.
Puolueet ovat luvanneet sen tuovan nuorille työpaikkoja, mutta paljon riippuu siitä, pystyykö Itä-Timor riittävästi kehittämään omaa jalostuskapasiteettiaan sen sijaan että prosessointi tehtäisiin Australian Darwinissa. Energiasektorilta tulevat rojaltimaksut nostavat energian osuuden maan kansantuotteesta 60 prosenttiin ja valtion tulovirroista peräti 90 prosenttiin.
Itä-Timorilla onkin kiire kehittää omaa yrityssektoriaan ja maatalouden logistiikkaa kuntoon ennen kuin rojaltit uhkaavat viimeistään 2030-luvulla loppua.
Vaalivoittaja Gusmaon toimiessa aiemmin pääministeriä hänen arvosteltiin olevan kiinnostuneempi suurista ulkomaisista investoinneista kuin kotimarkkinoiden kehittämisestä.
Maan näkyvin kansalaisjärjestö Lao Hamutuk (Kuljetaan yhdessä) vaati vaalikannanotossan poliitikkoja lopettamaan keskinäisen kampittamisen ja laatimaan Itä-Timorille selkeitä köyhyyden ja työttömyyden vähentämiseen, puhtaaseen veteen, uusiutuviin energialähteisiin, koulutuksen kehittämiseen ja elinkeinoihin keskittyviä kehityssuunnitelmia.