Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah’n mukaan neuvottelut jäsenmaiden kesken ja Euroopan parlamentin kanssa tulevat olemaan vaikeita, kun Brexitin myötä toiseksi suurimman nettomaksajamaa Iso-Britannian osuus EU-budjettiin poistuu.
EU:n komissio antoi keskiviikkona esityksensä vuoden 2020 jälkeen noudatettavasta rahoituskehyksestä.
– Komission esittämä taso merkitsisi jopa miljardin lisälaskua tulevalla kehyskaudella, ja se Suomen hallituksen on torjuttava. Suomen on tiukasti vaadittava EU:lle laihdutuskuuria, jossa byrokratiaa ja turhaa sääntelyä karsitaan sekä varojen käyttöä tehostetaan, Essayah sanoi kristillisdemokraattien puoluevaltuustossa lauantaina.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaan mukaan monien EU-maiden sosiaaliturva-, työttömyys- ja eläkejärjestelmät kaipaavat kipeästi uudistuksia. Essayah muistutti, että tähän saakka erilaiset sosiaaliturvaan ja koulutukseen liittyvät politiikan alueet on perussopimusten mukaisesti haluttu pitää jäsenmaiden kompetenssissa.
– Nyt komission uudet avaukset lähtevät erityistarpeiden, kuten kilpailukyvyn, nuorisotyöttömyyden ja pankkiunionin varautumisjärjestelyiden tukemisesta yhteisestä budjetista. On selvää, että tällaisten erityistarpeiden huomioiminen on syvästi kytköksissä jäsenmaiden poliittisiin linjauksiin kuten koulutukseen ja työmarkkinoihin.
– Mikäs sen kätevämpää, kun vaikeat ja ennen kaikkea kalliit rakenteelliset ratkaisut voitaisiin edes osin vyöryttää muiden maksatettavaksi, Essayah harmitteli.
Essayah sanoo, että Suomi on tähän asti saanut hyvin EU:n maatalous- ja aluekehitysrahoja.
– Näistä komissio olisi kuitenkin valmis selkeästi leikkaamaan, vaikka aivan lopullisia esityksiä painopisteistä ei olla vielä saatu. Suomelle nykyesitys tarkoittaa väistämättä nettomaksuosuuden kasvamista niin BKT-pohjaisen jäsenmaksun kasvun kautta kuin mahdollisten aluepolitiikassa meille tärkeiden harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien kriteerien painoarvon pienentymisen myötä, Essayah totesi.
Hänen mukaansa budjetissa on myös kannatettavia kohtia. Niitä ovat esimerkiksi tutkimukseen, innovaatioihin, yhteiseen turvallisuuteen ja rajavalvontaan sekä maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmien toimintakyvyn parantamiseen tähtäävät esitykset.
– Pysyvä mekanismi turvapaikanhakijoiden jakamiseksi jäsenmaiden kesken ei ole oikea vastaus pakolaiskriisiin, koska menettely lisää riskiä ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan sekä vakavan rikollisuuden lisääntymisen suhteen. Sen sijaan pakolaisleireillä olevien uudelleensijoittaminen kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta vastaa tehokkaimmin kansainvälisen suojelun tarpeen täyttävien hätään.