Yhdysvaltojen, Britannian ja Ranskan lauantain vastaisena yönä tekemiä ohjusiskuja Syyriaan on perusteltu sillä, että niillä turvataan kansainvälisen kemiallisten aseiden kieltosopimuksen jatkuvuus sekä yritetään tuhota presidentti al-Assadin kemiallisten aseiden arsenaali ja estää tulevat hyökkäykset siviiliväestöä kohtaan.
Venäjän mukaan Syyrian ilmaiskut rikkovat kansainvälistä lakia. Presidentti Vladimir Putin on kutsunut YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokoukseen.
Cambridgen yliopiston kansainvälisen oikeuden profesori Marc Weller arvio BBC:lle kysymystä iskujen laillisuudesta. Hän sanoo, että YK:n peruskirja mahdollistaa sotilaallisen voimankäytön valtion itsepuolustukseksi ja siviiliväestön suojelemiseksi. Voimankäyttö myös laajemman kansainvälisen turvallisuuden ylläpitämiseksi on mahdollista, mutta tällaisille toimille vaaditaan YK:n turvallisuusneuvoston valtuutus.
Ohjusiskuja on pidetty kostona siitä, että Syyrian hallinnon väitetään käyttäneen kemiallisia aseita siviiliväestöä vastaan Duman kaupungissa viime lauantaina.
Kansainvälinen laki on vuodesta 1945 lähtien kieltänyt sotilaalliset kostoiskut.
– Kostoiskut ovat lainvastaisia, mutta ne voidaan antaa anteeksi, koska niiden tarkoituksena on pakottaa valtio noudattamaan kansainvälisiä velvoitteita, Weller kertoo.
Professorin mukaan USA, Britannia ja Ranska ovat vedonneet siihen, että ohjusiskuilla Syyria yritetään pakottaa noudattamaan kemiallisten aseiden kieltosopimusta. Syyria sitoutui vuonna 2013 hävittämään kemialliset aseensa. Siitä huolimatta maassa on sanottu tapahtuneen tämän jälkeen yli 40 kemiallista iskua.
Britannian pääministeri Theresa May on myös todennut, että iskut tehtiin siviilien suojelemiseksi. Humanitaarinen interventio onkin professori Wellerin mukaan vahvin oikeudellinen perustelu ohjusiskuille.
– Valtiot voivat toimia humanitaarisen välttämättömyyden nimissä, jos siviiliväestöä ei voi suojella muilla keinoilla.
– Kun otetaan huomioon kemiaallisten aseiden hallitsematon ja summittainen vaikutus, niiden käyttö siviiliväestöä kohtaan tarjoaa ehkä selkeimmän perustelun doktriinin toimeenpanoon, Weller kertoo.