Tämän ohella poliisin sivuilta ilmenee huumeiden vastaisia operaatioita olleen noin 80 000, joissa pidätyksiä on tehty 120 000. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch puolestaan uskoo tapettuja olevan noin 12 000.
Rodrigo Dutertea arvostellut filippiiniläinen senaattori Antoni Trillanes uskoo todellisen luvun olevan jopa 20 000. Kuolleiden joukossa on todellisten ja väitettyjen huumekauppiaiden ja käyttäjien ohella pieniä lapsia ja alaikäisiä nuoria, joita Duterten hallinnossa kutsutaan sodan ”sijaiskärsijöiksi”.
Amnesty Internationalin Tirana Hassan sanoo, ettei kyseessä ole huumeita vaan köyhiä vastaan. Hänen mukaansa presidentti Duterten aikana poliisin jonka pitäisi suojella lakia ja järjestystä, on valtuutettu rikkomaan sitä.
Tappamisten yhteydessä tapetuilta – jotka useimmiten ovat köyhiä – varastetaan myös heidän rahansa ja muu omaisuus. Amnestyn haastattelemat ihmiset kertovat, että myös antautumaan pyrkineitä ja armoa pyytäneitä on tapettu. Järjestön haastattelema vanhempi poliisivirkailija kertoo poliiseille maksettavan käteisenä salaisista rahastoista. Hinta on jokaisesta päästä noin 160 dollaria.
Ennen presidentiksi tuloaan Duterte toimia Davaon kaupunginjohtajana, jossa hänen kuolemanpartionsa tappoi todistetusti 1424 ihmistä noin 15 vuoden aikana. Lukuun sisältyi 132 lasta.
Monien filippiiniläisten keskuudessa Duterte pystyi luomaan maineen Filippiineillä järjestyksen ja lain ylläpitäjänä. Nyt maassa leviää käsitys päinvastaisesta, Duterten onkin lain rikkoja sodassa, jossa yksikään hänen ohjeitaan toteuttava viranomainen ei ole joutunut mielivaltaisista teloituksista vastuuseen.
Duterten vaalikampanjan aikainen lupaus siitä, että ”Filippiinit ei tarvitse lisää vankiloita vaan hautajaispalveluita” on käymässä toteen.
Nykyään Davaon apulaiskaupunginjohtajana toimii Duterten poika Paulo. Häntä on syytetty taloudellisista yhteyksistä huumekauppiaisiin, mutta asian käsittely Filippiinien senaatissa lopetettiin todisteiden puutteessa.
Duterten presidenttikautta verrataan jo maassa vuoteen 1986 valtaa pitäneen diktaattori Ferdinand Marcosin kauteen. Marcos tapatti ja kidutti erityisesti poliittisia vastustajiaan. Filippiinien poliittisessa oppositiossa pelätään, että Duterte saattaa vielä tehdä saman. Duterte on jo pyrkinyt hämärtämään laillisen toisinajattelun ja terrorismin rajoja yrittämällä saada oikeusasteita listaamaan poliittisia arvostelijoitaan terroristeiksi.
Marcosin poika varapresidentiksi?
Filippiineillä presidentti ja varapresidentti valitaan erillisissä vaaleissa. Vuonna 2016 varapresidentiksi nousi liberaaleja edustava Leni Robredo. Hän sai ääniä yli 14 miljoonaa ja noin 250 000 enemmän kuin vastaehdokkaansa ex-diktaattori Ferdinand Marcosin poika Ferdinand Jr, joka yleisesti tunnetaan lempiniemllä Bongbong.
Marcos teki vaalista protestin väittäen, että Robredon leiri oli voittanut vaalin vilpillisesti. Pitkän harkinnan jälkeen Filippiinien vaalitribunaali on päättänyt aloittaa uuden ääntenlaskun pääsiäisen jälkeen. Tuloksia saataneen vielä huhtikuun aikana.
Varapresidentti Robredo kuuluu Dutertea arvostelevaan oppositioon, Marcosin taas sanotaan rahoittaneen Duterten vaalikampanjaa. Duterte itse on tämän kiistänyt.
Monien varttuneempien sukupolvien mielissä on vieläkin Ferdinand Marcosin valtakauden mielivalta ja tuolloin Filippiineillä vallinnut pelon ilmapiiri.