Päinvastainen päätös olisi tehnyt laittomaksi myös samaa sukupuolta olevien välisen seksin, koska homoliittoja ei Indonesiassa sallita.
Vaatimuksen kiellosta esitti Aila-lyhenteellä tunnettu perhearvoja korostava islamilainen konservatiivinen koalitio. Vaatimus on nähty osana islamilaisempaan valtioon pyrkivää poliittista kampanjaa, jonka tuloksena Ahok-kutsumanimellä tunnettu Jakartan kuvernöörinä toiminut kristitty Basuki Purnama hävisi viime keväänä pääkaupungin pormestarin vaalin.
Kieltovaatimuksessaan Aila-koalitio väitti, että nykyiset sen vapaamielisiksi kokemat lait periytyvät Hollannin siirtomaa-ajalta ja ovat vastoin Indonesian valtioideologiana pidettyä Pancasilaa.
Konservatiivisten ryhmien kampanjan pyrkimyksenä on ensi vuoden presidentinvaalissa syrjäyttää istuva presidentti Joko Widodo, joka on puolustanut Indonesian yhteiskunnan moniarvoisuutta. Widodo on vedonnut juuri Pancasilan yhteiskunnan moninaisuutta puolustaviin periaatteisiin vastapainona islamistien hyökkäyksille.
Mielipidetutkimuksissa Widodo on selvä suosikki ensi vuoden vaalissa, mutta tilanne saattaa muuttua. Aila-koalitio pystyy perhearvoihin vetoamalla keräämään laajempaa tukea kuin esimerkiksi Saudi-Arabiasta tukea saanut Islamin puolustusrintama FPI, jonka laittomat katupartiot pyrkivät häiritsemään esimerkiksi ravintoloiden ja yökerhojen toimintaa Indonesian kaupungeissa.
Jumalanpilkasta kuvernöörivaalin jälkeen poliittisesti motivoidussa oikeudenkäynnissä vankeustuomion saanut uudistusmielinen Ahok on saanut sosiaalisessa mediassa paljon tukea nuoremmilta sukupolvilta. Tuki ei kuitenkaan ole ollut poliittisesti järjestäytynyttä.
Indonesiaa hallitsevat vanhempien sukupolvien perustamat puolueet ja järjestöt, joiden vallan heikentäminen tulee kestämään pitkään. Monet aiemmin Indonesian uskonnollista ja poliittista moniarvoisuutta hiljaisesti tukeneet poliitikot ovat nyt antaneet tukensa islamististen ryhmien rynnistykselle toiveenaan saada näiltä vetoapua omille valtapyrkimyksilleen.
Mielipidetutkimuksissa presidentti Widodon haastajiksi ovat nousseet muun muassa vuoteen 1998 Indonesiaa hallinneen diktaatori Suharton suosiossa ollut ja verisesti mielenosoituksia kukistanut ex-kenraali Prabowo Subianto, Ahokin kuvernöörin vaalissa islamistien tuella voittanut Anies Baswedan ja entisen presidentin poika Agus Yudhoyono.
Kaikki kolme haastajaa ovat olleet valmiit nojaamaan islamistien tukeen ja antamaan tukensa näiden uskonnollis-konservatiivisille vaatimuksille.
Islamistit lietsovat levottomuuksia
Islamististien puolueet eivät ole koskaan saavuttaneet Indonesian parlamenttivaaleissa laajaa kannatusta, mutta viime vuosina islamistit ovat pystyneet vaikuttamaan mielenosoituksillaan, levottomuuksien lietsonnalla, tiedotuslehtisillään ja poliittisella lobbauksellaan muiden puolueiden politiikkaan.
Pettymyksen he kokivat, kun suurimpiin kaupunkeihin lukeutuvan Bandungin suosittu pormestari ja väkirikkaimman maakunnan, läntisen Jaavan kuvernööriksi vahvasti tämän vuoden vaalissa ehdolla oleva Ridwan Kamil ilmoitti tukevansa Demokraattisen puolueen Joko Widodon uudelleen valintaa presidentiksi.
Ilmoituksen jälkeen islamistiryhmät pyrkivät leimaamaan Kamilia ”vähemmän muslimiksi” ja ”salakristityksi”.
Islamisteilla on ollut myös talouspoliittisia pyrkimyksiä. He ovat onnistuneet saamaan Indonesian tekemään nationalistisempaa talouspolitiikkaa. Tämäkin tavoite on ollut uskonnollisesti motivoitua. Sitä on perusteltu vastaiskuna ulkomaisille liberaaleille pyrkimyksille. Suuntaus on johtamassa Indonesian talouskasvun ja varallisuuden heikkenemiseen.
Presidentti Widodon pyrkimyksenä on ollut se, että talouskasvua ja kasvavaa varallisuutta tarvitaan maailman neljänneksi väkirikkaimman valtion laajan köyhyysongelman ratkaisemiseen.