Perjantai-iltapäivällä päättynyt EU-huippukokous linjasi odotetusti, että Britannian EU-eroneuvotteluissa ei ole tapahtunut tarvittavaa edistystä. Koska EU-kansalaisten oikeuksista, Irlannin rajasta ja etenkin Britannian erolaskun suuruudesta ei ole sovittu, neuvotteluita eron toisesta vaiheesta ei voida aloittaa. Jäsenmaat päättivät asiasta yksimielisesti.
Britannian pääministeri Theresa May pyysi EU-maita antamaan hänelle tilaa hengittää. May tapasi EU-johtoa myös kahdenkeskisesti, samoin Suomen pääministeri Juha Sipilää (kesk.).
Kädenojennuksena Britannialle EU-maat päättivät, että unionin kantoja seuraavaa vaihetta varten voidaan alkaa valmistella sisäisesti. Suomalaisvirkamiehen mukaan virke ei käytännössä merkitse mitään, sillä Britannian on ensin kerrottava, mitä maa haluaa.
Neuvotteluiden kakkosvaiheessa sovitaan siirtymävaiheesta ja uudesta EU:n ja Britannian välisestä suhteesta. Siirtymävaiheessa Britannia noudattaa kaikkia unionin sääntöjä ja maksuja, mutta se ei saa osallistua päätöksentekoon.
Missä Britannian ratkaisuehdotukset?
Diplomaattiset viritelmät eivät muuta sitä tosiasiaa, että kuukausia kestäneissä eroneuvotteluissa ei ole edetty. Virallisten lausuntojen ulkopuolella osapuolet ovat keskittyneet syyttelemään toisiaan. Verkkouutisten huippukokouksen kulisseissa jututtamat brittitoimittajat pyörittävät kaikki päätään.
– Lähes puolitoista vuotta Brexit-äänestyksestä on kulunut, mutta päättäjillämme ei ole vieläkään kokonaissuunnitelmaa siitä, mitä Britannia tahtoo, kuvaili arvostetun brittijulkaisun toimittaja tilannetta.
Yrityselämän turhautuminen on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahden mukaan kouriintuntuvaa.
– Eroasioista on jo päästävä sopuun. Kaikki on yhä paksun sumuverhon peitossa. Vuosi 2019 on todella lähellä.
Vuosia korkeassa asemassa EU-komissiossa työskennelleen Lahden mukaan kummallisinta on, ettei mikään olemassa olevista vaihtoehdoista kelpaa Britannialle. EFTAn ja ETAn lisäksi tarjolla on lukuisia muita kauppasopimusratkaisuja. Samaan aikaan Britannialla ei ole kuitenkaan esittää minkäänlaista omaa mallia.
Exit Brexit mahdoton
Jotkut Brysselin brittivaikuttajat puhuvat ”Exit Brexitistä” eli eron perumisesta hinnalla millä hyvänsä. Myös entinen Britannian tiedustelupalvelun johtaja John Sawers vihjasi tällä viikolla, että Brexit ei ehkä sittenkään tapahdu.
Sawers varoitti Britannian EU-erolla olevan vakavia seurauksia maan diplomaattiselle vaikutusvallalle. Brexit tekee Britanniasta voimattomamman Venäjän, Iranin ja Pohjois-Korean suhteen sekä vaikeuttaa entisestään toimintaa terroristiorganisaatioita vastaan.
Valtaosa ei usko enää EU-eron peruuntumiseen.
– Jos kyseessä olisi mikä tahansa muu valtio, tällaiset kansanäänestyspäätökset voitaisiin purkaa. Vaan ei Britanniassa. Meidän demokratiaperinne on sellainen, painottaa Verkkouutisten jututtama brittiläinen Stuart Colley.
Kansainvälisessä maantiekuljetusjärjestössä Brysselissä työskentelevä Colley hakee Belgian kansalaisuutta. Hänen molemmat brittivanhempansa ovat parhaillaan muuttamassa Saksaan ja sisar Espanjaan pakoon Brexitiä.
Talouskasvu alas, inflaatio ja työttömyys ylös
Britanniassa varaudutaan jo kovaan Brexitiin eli tilanteeseen, jossa Britannia jää kokonaan eurooppalaisten yhteismarkkinoiden ja tulliliiton ulkopuolelle. Britannian Brexit-neuvottelija David Davis esittelee lokakuun lopussa brittiministereille arvionsa, mitä kova Brexit merkitsisi maalle.
EU-ero näkyy selvästi Britanniassa. Inflaatio on korkeampi, keskuspankki joutuu puskuroimaan punnan kurssia ja IMF:n tuore raportti osoittaa maan talouden kasvavan huomattavasti muita länsimaita huonommin.
EK:n Taneli Lahti huomauttaa, että finanssiala siirtää jo kaikessa hiljaisuudessa toimintoja pois maasta ja muut alat seuraavat pian perässä. Työttömyystilastot synkkenevät parin vuoden kuluessa. Suomalaisyrityksille Brexitin suorat vaikutukset eivät ole suuret. Suomen viennistä vain vajaat viisi prosenttia suuntautuu Britanniaan.
Pääministeri Sipilä muistuttaa, että tulevasta suhteesta on saatava hyvä. Britannia on jatkossa EU:n ulkopuolella, mutta maa on Suomen läheinen kumppani.
– Uuden suhteen rakentamisesta tulee todella monimutkainen prosessi. Silloin vasta aikataulut paukkuvat, pääministeri totesi Verkkouutisille.
Ratkaisu kalkkiviivoilla
Saksan liittokansleri Angela Merkelin totesi huippukokouksen yhteydessä, ettei ole syytä olettaa, ettei lopputulokseen lopulta päästä.
Kabinettipäällikkönä lukuisat EU-väännöt kokenut Lahtikin uskoo, että Brexitiin löydetään ratkaisu taas aivan kalkkiviikoilla, ”viisi minuuttia yli puolenyön”.
– Ratkaisusta tulee kompromissi, jolla vältetään täysi katastrofi Britannialle, mutta se ei ole hyvä kenellekään ja kustannukset ehtivät sitä ennen kohota pilviin, hän ennakoi.
Brexit-tilanteeseen palataan seuraavan kerran joulukuun EU-huippukokouksessa.