– Hallituksen nuorisotakuu on ollut hyvä hanke. Sen vaikutus turvaverkkona alkaa kuitenkin vasta siinä vaiheessa, kun jotain on jo mennyt pieleen, nuori on jäänyt ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Olisi ensi sijaisen tärkeää huolehtia siitä, että nuoria ohjataan löytämään omat kiinnostuksen kohteet mahdollisimman varhain, unohtamatta kuitenkaan realismia, Mäkelä sanoo.
Hallituksen yksi tärkeimmistä kärkihankkeista on nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja jokaiselle vastavalmistuneelle alle 30-vuotiaalle taataan työ-, koulutus-, oppisopimus-, työpaja-, työharjoittelu- tai kuntoutuspaikka.
– Missä määrin vastuu on nuoren, missä valtion, kun jonkin trendialan koulutus ei takaakaan työllistymistä? On edesvastuutonta koulutuspolitiikkaa tarjota väärinmitoitettua koulutusta aloille, joilla työllisyysnäkymät ovat heikot. Samoin on paljon aloja, joilla on huutava pula osaajista. Vielä surullisempi tilanne on silloin, kun peruskoulun jälkeen ei löydy mitään opiskelupaikkaa. Helsingissä tämä luku oli viime vuonna huimat 900 nuorta. Ennen kaikkea koulutuksen erilaiset mitoitusongelmat pitäisi pystyä ratkaisemaan, Mäkelä linjaa.
Mäkelä muistuttaa myös koulutuksen joustavista vaihtoehdoista, joissa perinteisemmän opintoputken sijaan valitaankin oppisopimuskoulutus. Nuoria täytyy kannustaa löytämään oma polkunsa.
Mäkelä painottaa, ettei sama muotti ei sovi kaikille. Hyviä tuloksia on saatu muun muassa joustavan perusopetuksen kokeiluissa, missä panostetaan enemmän oppilaisiin, jotka eivät välttämättä muuten valmistuisi.
– Tarvitaan lisää ja parempaa opinto-ohjausta ja joustavia vaihtoehtoja erilaisille oppijoille. Yksi tehokas työkalu voisi olla rahoitus. Mitä jos yliopisto ei huolehtisi opiskelijoistaan vain maisterivaiheeseen asti, vaan myös työelämään tultaessa? Mitä jos peruskoulun yhtenä päätavoitteena olisi varmistaa nuoren elämän seuraava vaihe, Mäkelä pohtii.