Paatero myös kummeksuu yhä suurempien riskien siirtämistä valtiolle, etenkin kun sen rahoituskeinoksi esitetään hyvin tuottavan yhtiön osakkeiden myyntiä. Paateron mukaan rahoitusongelman laajuudesta tulee myös ristiriitaisia viestejä, joten tulee pohtia onko suomalainen yritystoiminta todellakin alamaissa vain julkisen rahoituksen puutteen vuoksi.
– Sipilä tuo kaikissa puheenvuoroissaan esiin ajatuksensa ”rahastojen rahastosta”, ja antaa ymmärtää sen olevan oikotie onneen; tällä saataisiin Sipilän sanojen mukaan korvattua parikin Nokiaa ja työllisyysvaikutukset olisivat merkittäviä, Paatero kummeksuu.
Paatero ihmettelee, miksi Sipilä tahtoisi kasvattaa valtion riskiä luoda kupla liian lavealla rahoituksella. Hän muistuttaa, että hallitus on jo käynnistänyt uusia rahoitusmuotoja. Finnvera ja Tekes hoitavat pk-sektorin siemen- ja käynnistysvaiheen rahoitusta. Lisäksi Finnvera hoitaa miljardeilla viennin jälleenrahoitusta. Finnvera on lähes poikkeuksetta mukana hankkeissa, jotka pystyvät saamaan vaadittavan osan myös pankkirahoitusta. Myös Teollisuussijoitukseen perustetaan hänen mukaansa suomalaisia kasvuyrityksiä rahoittava toinen pääomarahasto, jota pääomitetaan 30 miljoonalla eurolla vuodessa.
– Tähän ongelmaan ei valtion rahahanojen höllentäminen auta. Eikö Keskustalla ole mitään muuta keinoa työllisyyden, yritystoiminnan ja taloustilanteen parantamiseksi kuin Sipilän rahastoajatus?