– Valiokuntakannat syntyvät asiantuntijoiden kuulemisten kautta. Ei siis ole ollenkaan samantekevää, ketä valiokunta kuulee ja mitä kuulemisessa lausutaan, Heinäluoma kirjoittaa blogissaan eduskunnan sivuilla.
Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaina selvityksen eduskunnan valiokuntien käyttämistä asiantuntijoista. Runsaan kymmenen vuoden aikana eduskunnan valiokunnissa on ollut 93 000 asiantuntijavierailua.
Heinäluoman mukaan eduskunnan valiokunnissa tapahtuu ”hyvin merkittävä, joku voisi sanoa jopa ratkaiseva, osa eduskunnan vallankäytöstä”.
– Lakiesitysten ja muiden asioiden käsittelyssä valiokunnissa tehtävät ratkaisut ovat ydinasemassa.
Perustuslain mukaan valiokunnan kokoukset eivät ole julkisia ja valiokuntatyö onkin tapahtunut perinteisesti suljettujen ovien takana. Perustuslaki antaa Heinäluoman mukaan kuitenkin jo nykyisellään valiokunnille mahdollisuuden järjestää myös julkisia asiantuntijakuulemisia.
– Käsitykset oikeasta ja väärästä elävät ajassa. Nykyaikaiseen demokratiaan kuuluu mahdollisimman suuri avoimuus. Valiokuntatyössä on aika lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Tähän on kaksi selkeää tietä, jotka eivät vaadi perustuslain muuttamista.
Heinäluoman mukaan valiokunnat voisivat julkistaa ne asiantuntijat, joita valiokunnat kunkin asian käsittelyssä aikovat kuulla.
– Näin kiinnostuneet voisivat nähdä jo käsittelyn alkaessa keiden asiantuntijoiden osaamiseen valiokunta aikoo luottaa. Samalla olisi mahdollisuus tehdä myös uusia kuulemisehdotuksia.
Toiseksi valiokunnat voisivat järjestää nykyistä enemmän julkisia kuulemisia. Tällöin valiokunta tenttaisi asiantuntijoita avoimessa tilaisuudessa, johon myös media pääsisi osallistumaan.
– Julkiset kuulemiset ovat erityisen perusteltuja kansalaisaloitteita käsiteltäessä, kuten puhemiesneuvosto hiljattain suositti.
Heinäluoman mukaan puhemiesneuvosto pohtii vielä toukokuussa linjauksia valiokuntatyön kehittämisestä ja avoimuuden lisäämisestä.