Viitasen mukaan tärkeää tässä on ollut, että hallitus on kautensa aikana tehnyt vastuullisesti toimia velkaantumisen taittamiseksi ilman himoleikkauksia, joilla olisi kitketty uuden kasvun eväät. Erittäin vaikeassa taloustilanteessa hallitus on kautensa aikana etsinyt yhtälön, jossa vyötä pidetään tiukalla ja taloutta sopeutetaan, mutta samaan aikaan satsataan kasvuun ja työllisyyteen monin eri toimin.
– Arvovalintana esimerkiksi nuorisotakuun toteuttaminen katsoo tulevaisuuteen. Talouspoliittisessa kokonaisuudessa on huomioitu myös sosiaalinen kestävyys niin, että ratkaisuissa on kyetty kaventamaan tuloeroja, mikä on viisasta ja edistää kestävää taloutta. Toistaiseksi talouden näkymät myös pysyvät vaikeina, joten työn ja kasvun eteen täytyy taistella jatkossakin.
Keskustan oppositiokakkarointi ei sen sijaan saa Viitaselta kiitosta.
– Yksi Keskustan esittämistä talouslinjoista perustuu puheenjohtajan esittelemään Kakkaraan. Valtiovarainministeriöstä saatujen arvioiden mukaan eläminen kakkarataloudessa olisi tarkoittanut reilun 2 miljardin lisävelkaa valtiolle tällä vaalikaudella, Viitanen kertoo.
– Talousnäkymien ollessa yhä epävarmat ja luottoluokittajien pitäessä kynänsä terävinä ei Suomi kakkaratalouden velkatahdilla olisi todennäköisesti kyennyt säilyttämään parasta kolmen A:n luottoluokitustaan.
– Kun luokitus olisi pudonnut, olisivat myös Suomen valtion velan korot nousseet. Silloin olisi lisävelan määrä lähennellyt 3 miljardia, minkä päälle olisivat tulleet vielä Keskustan tekemät uudet menojen lisäysesitykset. Voi vain arvailla, kenellä tuo lisälasku olisi maksatettu.