Alexander Stubb kommentoi Ylen Pääministerin haastattelutunnilla kaatunutta sote-uudistusta. Hänen mukaansa yksi vaikeuksista oli se, että kyseessä on yksi suurimmista uudistuksista vuosikymmeniin.
Stubb kertoi kutsuneensa puolueet koolle sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunnan selvitys oli tullut ja puolueet päättivät yksimielisesti, että ennen kuin sote-uudistusta voidaan jatkaa, on selvitettävä perustuslailliset ongelmat.
Alexander Stubbin mukaan sote-uudistuksen on täytettävä ainakin seuraavat kriteerit: sen on oltava perustuslain mukainen, sen on seurattava parlamentaarisen ryhmän alkuperäistä ehdotusta ja sen on pureuduttava kestävyysvajeeseen. Hänen mukaansa puolueilla on olemassa yhteinen tahtotila sote-ratkaisuun.
Sopeutuksia jatkettava
Alexander Stubb myönsi, että hallitus ei ole saavuttanut kaikkia tavoitteitaan, mutta huomauttaa, että paljon on saatu aikaan.
– Jos me katsomme hallitusohjelmaa, niin määrällisesti 88 prosenttia hankkeista on toteutunut. Kahdeksassa kuukaudessa maailmaa ei mullisteta, mutta aika paljon on saatu aikaiseksi, hän totesi.
Onnistumisista Stubb mainitsi esimerkiksi hallituksen 240 eduskunnalle antamaa toimeksiantoa ja hallituksen 6,5 miljardin euron edestä tekemä sopeutus.
Epäonnistuneista hankkeista Alexander Stubb sanoi muun muassa perhepaketin kaatumisen ja kuntauudistuksen. Hän huomautti, että jos kuntien tehtävien karsiminen olisi helppoa, se olisi tehty jo aikaisemmin.
Hän myös painotti, että seuraava hallitus joutuu jatkamaan sopeutuksia rakenteellisten uudistusten kautta.
– Nyt kun mennään kohti uusia vaaleja, niin pelkään, että heti kun tulee pari hyvää talousuutista syntyy ajatus, että eihän tässä mitään hätää ole, rakenneuudistukset voi jättää, Stubb totesi.
Pisara-hanke on Alexander Stubbin mukaan edelleen vireillä.
– Pisaraa viedään eteenpäin ja kyllä se toteutuu, mutta olisi budjettiteknisesti ja myös poliittisesti väärin, että tässä lisätalousarviossa sitoisimme seuraavan hallituksen kädet miljardihankkeella: Pelkään myös, että jos tekisimme näin, niin silloin Pisara kaatuisi, hän kommentoi Pisa-radan etenemistä.
Venäjä uskoo nollasummapeliin
Alexander Stubbin mielestä Venäjän epävakaa tilanne merkitsee kahden aikakauden loppua. Yhtäältä on hänen mukaansa kyse kansainvälisten instituutioiden aikakauden lopusta, koska hänen mukaansa sellaiset toisen maailmansodan jälkeen perustetut kansainväliset instituutiot kuten YK eivät enää ole ajan tasalla eivätkä kykene uudistumaan.
Toisaalta hänen mukaansa on nähtävillä kylmän sodan päättymisen ajan jälkeinen aikakausi.
– On ollut paljon puhetta, että yritetään integroida Venäjä osaksi länsimaista yhteisöä, mutta siinä on epäonnistuttu. Olemme etenemässä kohti pitkittyneiden konfliktien aikakautta. Uskon, että Venäjä pyrkii takaisin hakemaan sitä asemaa, mikä sillä oli joskus kylmän sodan aikana.
Stubbin mielestä Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu pitkälti ajatukseen nollasummapelistä eli että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on vain joko voittajia tai häviäjiä.
– Venäjän suhtautuminen naapureihinsa on erilainen kuin monilla mailla: Venäjä ei tahdo vakaata demokraattista naapuria, vaan hakee takaisin sitä suurvalta-asemaa, mikä sillä joskus oli. Se ei halua olla kansainvälisen säännön noudattaja, vaan kansainvälisen säännön tekijä, Stubb tiivisti.
Pääministeri kommentoi myös Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä, joka ei hänen mukaansa välttämättä johda yhteiseen puolustusliittoon, vaan ajatuksena on tiivistää rauhan ajan yhteistyötä. Hänen mukaansa päämääränä on pikemminkin Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspolitiikan maksimoiminen yhteistyön kautta.