On uusi vaalikausi – hallitusohjelmaa lähdetään luomaan! Nyt ei ole aika näivettää Suomalaista koulutusta ja osaamista, vaan on aika päivittää sitä. Nyt ei voida enää säästää koulutuksesta tai tutkimuksesta, ellemme halua nähdä merkittäviä halkeamia uusien sukupolvien osaamisessa 10–20 vuoden päästä. Näivettämispolitiikan sijaan on rakennettava tulevaisuuden oppimisympäristöä.
Mielestäni nyt on aika ottaa koulutuksen saralla kunnon digiloikka, jonka tulisi olla hallituksen kärkitavoitteita. Sen kautta kasvatamme suomalaista henkistä pääomaa aivan uudella tavalla. Digiloikka tarkoittaa koko koulutussektorin siirtymistä digiaikaan viipymättä. Erityistä huolta kannan yliopistoistamme, joissa pitää jatkossa olla sellainen ympäristö, joka takaa puitteet kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamisen vahvistamisen. Esimerkiksi ajasta ja paikasta riippumaton työskentely ei toteudu vielä yliopistoissamme, mutta silti se on yhä enenevissä määrin työelämän arkea.
Digitalisaatio avaa rajattoman maailman tiedon saamiselle ja mahdollistaa uuden tason saavuttamisen opetuksessa ja tutkimuksessa. Korkea-asteella opintojen perustiedot voidaan hankkia verkko-oppimisympäristössä, jolloin sama oppisisältö voidaan tarjota maanlaajuisesti. Säästöjä ja synergiaetua syntyy, kun samaa kansantaloustieteen johdantokurssia ei tarvitse suunnitella erikseen kymmenessä eri yliopistossa. Sujuva korkea-asteelle siirtyminen ja mahdollisuuksien tasa-arvo saavat myös aivan uuden ulottuvuuden, kun esimerkiksi asuinpaikasta riippumatta voimme digimahdollisuuksien avulla madaltaa toisen asteen ja korkeakoulutuksen rajapintaa yliopistojen peruskursseilla.
Avautuu aivan uusi ovi opetuksen toteuttamiseen, kun resursseja voidaan vapauttaa perusopintojen massaluennoista henkilökohtaiseen ja pienryhmä oppimiseen. Opettaja muuttuu tiedon pakkosyöttäjästä opiskelijoiden valmentajaksi. Tässä uuden ajan opetuksen ja tutkimuksen aallossa yliopistojen valitsemat omat profiilit tulevat entistä tärkeimmiksi. Näin avautuu samalla mahdollisuus tarjota tutkintoja ja kursseja vientituotteina maamme rajojen ulkopuolelle. Tutkimuksen maailma tulee entistä verkottuneemmaksi, jossa osaaminen eri puolilta maailmaa kohtaavat digitaalisessa ympäristössä.
Osaaminen voi syntyä yli perinteisten yliopistojen tai jopa maan rajojen. Opiskelijan kurssitarjotin voi olla tulevaisuudessa globaalitarjotin eri yliopiston parhaita kursseja. Onhan nyt jo mahdollista tehdä maailman huippuyliopistojen tarjoamia MOOC:eja, mutta ilman hyväksilukumahdollisuuksia. Olisi kerrassaan hölmöä, jos Suomi jättäytyisi tässä kehityksessä jälkeen eikä pyrkisi olemaan uusien oppimis- ja opetusratkaisujen kärkimaa. Nyt ei ole aika junnata vanhoissa tavoissa tehdä ja oppia, nyt ei ole jarruttelun aika. Osaaminen kilpailukykyvalttina ei odota hidastelijoita.
Koulutuksen digitalisoinnissa on myös valtavasti kasvun mahdollisuuksia tälle maalle. Suomessa on potentiaalia tutkintojen, kurssien ja ohjelmistojen myymiselle. Koulutuksesta voimme myös saada uusia työpaikkoja, kunhan koulutusviennin lainsäädännölliset esteet puretaan. Tutkintojen myynti voi olla yksi tapa avata laajemmin koulutusvientimarkkinoita. Hallitusohjelmaan on kirjattava, että tutkintojen myynti on mahdollista EU- ja ETA-maiden ulkopuolella ja ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Näin korkeakoulut ja muut oppilaitokset voivat saada lisärahoitusta koulutuksen kehittämiseen.
Näillä saroilla rakennetaan Suomen tulevaisuutta. Koulutus- ja tutkimus on investointi tulevaisuuteen niin yksilö kuin kansankunnan tasolla. Tulevaisuus on digitaalinen – viedään koulutus digitaalisaation aallon harjalle.
Kirjoittaja Sanna Lauslahti on kansanedustaja (kok.).