Helsingin Töölöön, nykyisin parkkipaikkana olevalle Mäntymäenkentälle toteutettavaa ”yksityisrahoitteista kiinteistökokonaisuutta” Helsinki Gardenia on suunniteltu perusteellisesti ja jo kauan aikaa, vuodesta 2008 lähtien.
Helsingin kaupunginsuunnittelulautakunta esitti konseptisuunnitelman jatkokehittelyyn Mäntymäen aluetta, jolle on aikojen mittaan hahmoteltu ainakin puoltasataa muutakin hanketta. Helsinki Garden -hanke on ensimmäinen, jota kaupunginsuunnittelulautakunta piti vakavasti otettavana ja kehittämiskelpoisena tälle keskeiselle alueelle.
Hanke on mittava joka suhteessa, esimerkiksi 120 000 neliömetrin pinta-alaltaan. Neliöt sijaitsisivat kuitenkin 70-prosenttisesti maanpinnan alapuolella, joten maanpäällinen osa olisi vähän pienempi kuin viereinen Kisahalli, entinen Messuhalli.
Näin siksi, jotta Garden ei Olympiastadionin historiallisessa ympäristössä olisi liiaksi hallitseva, mitä jotkut ovat paheksuneet. Gardenin sijaintia on piirustuksissa myös siirretty hieman lähemmäksi Mäntymäkeä.
Suurhanke ilman verovaroja
Mittava on hinta-arviokin, runsas 400 miljoonaa, mikä summa kokonaisuudessaan kootaan yksityisiltä sijoittajilta. Suomen oloissa poikkeuksellisesti ei julkista rahoitusta pyydetä enempää kaupungilta kuin valtioltakaan.
Vaikka koko kiinteistökokonaisuus tiedotusvälineissä usein lyhennetään vain ”HIFK:n hallihankkeeksi” suunnitelmapapereissa maalaillaan varsinaista monitoimihanketta.
Sen arvioidusta vuosittaisesta kävijämäärästä vain 300 000 tulisi jääkiekkoa seuraamaan, kun koko vuosittainen kävijämäärä Helsinki Gardenissa olisi viisi miljoonaa.
Se sisältäisi muun muassa asuntoja, hotellin, ravintoloita, kokoustiloja, päivittäistavaramyymälän, puutarhan, harjoitusjäähallin sekä ”maailman nykyaikaisimman tapahtuma-areenan”. Viimeksi mainittu on siis yhtä kuin HIFK:n jäähalli.
Rakennuskompleksi tuottaisi ravintola- ja pysäköintipalveluja myös naapureille, esimerkiksi Kansallisoopperalle, Olympiastadionille ja Sonera Stadionille. Ja kaikki tämä olisi toimivien julkisten liikenneyhteyksien äärellä.
– HIFK ei omista yhtään neliömetriä Töölönlahden ympärillä, ynseili Ylen Urheilun verkkosivuilla 5.6.2013 Helsingin kaupungin kiinteistö- ja kaupunkisuunnittelutoimesta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd.).
Hallihanke vastatuulessa, Yle kiirehti oitis uutisoimaan Penttilän lausunnon perusteella runsas puolitoista vuotta sitten.
– Emme ole hakemassa veronmaksajien tukea, vaan ostamassa tai vuokraamassa tonttia, Everi on moneen kertaan tähdentänyt (mm. Kauppalehti 21.1.2015).
Tontin myyntihinnaksi on arvioitu ainakin 25–30 miljoonaa euroa.
Sittemmin apulaiskaupunginjohtajan suhtautuminen Gardeniin on muuttunut sikälikin, että nykyisin virkaa hoitaa Anni Sinnemäki (vihr.).
Epäilykset vaarallisimpia
Kun Helsinki Garden -hankkeen primus motor Timo Everi – muun muassa järeän kaliiperin mainosmies ja HIFK:n hallituksen puheenjohtaja – kuvailee hanketta, kuulijan on lopulta miltei mahdoton nähdä siinä puutteita.
Millä perusteilla sitä oikeastaan voisi vastustaa?
– Olemme esitelleet hankettamme avoimesti, jotta siitä saataisiin aikaan kansalaiskeskustelu. Suurin vaara on, että jos on kysymyksiä, niitä ei kysytä. Epäilykset ovat kaikkein vaarallisimpia, Everi sanoo.
– Mutta sitten sanotaan meidän olleen niin voimakkaasti esillä julkisuudessa, että se on väärin.
Vastustihan Paavo Lipponen hanketta tuoreeltaan sillä perusteella, että se peittäisi näkyvyyden oopperatalolta Olympiastadionille.
Guggenheim-museota Lipponen muuten on vastustanut, koska se puolestaan peittäisi Etelärannan ”kansallismaiseman” mereltä katsovilta.
On myös esitetty epäilys rahoituspuolesta. Että hankkeesta jää vain iso kuoppa Mäntymäelle, ja kustannukset lankeavat veronmaksajien maksettaviksi.
Everi vakuuttaa, että yksityisellä puolella ei lähdetä rakennushankkeisiin sellaisilla valmiuksilla.
– Se on julkisen sektorin erityisosaamista, hän letkauttaa epäilijöille.
Ja Garden-hankkeen puuhamiehiltä kuulemma on melkein setelien sarjanumerotkin vaadittu esittämään, että onko sitä rahaa vai ei.
Etua kilpailijaan nähden
Everi on ajanut hanketta vähintäänkin aktiivisesti. Mutta harkitun hienovaraisesti.
Hän esimerkiksi kaihtaa vertaamasta hanketta ja sen kiistattomia etuja muihin ajankohtaisiin hankesuunnitelmiin Helsingissä.
Vaikka pohjatyö on tässä hankkeessa tehty samanlaisella pieteetillä ja ammattitaidolla kuin uuden Amos Anderson -taidemuseon suunnittelemisessa. Ja kustannusarviossa voi uskoa pysyttävän molemmissa. Yksityisesti rahoitettuja hankkeita kun ovat.
Garden-hanketta ei pyritä myymään kansalaisille hintalappuineen kaikkineen ennen kuin kohteesta on olemassa piirustuksen piirustusta. Niin kuin eräässä suuressa taidemuseohankkeessa.
Myöskään sitä ei sanota, että konsertti- ja tapahtuma-areenana samoilla markkinoilla kilpailevan Hartwall Areenan omistuksen siirtymisestä taannoin venäläisille ei taatusti ole haittaa Gardenin kiinnostavuudelle.
Sen verran hankesuunnitelmasta käy ilmi, että Gardenin kokonaisuus on miltei kolme kertaa niin iso kuin kilpaileva jäähalli.
Lue myös: Helsinki Garden nousisi kokonaan yksityisellä rahalla