Suurin osa Suomessa tyhjillään olevista asunnoista sijaitsee muuttotappiopaikkakunnilla, joissa asunto jää tyhjilleen, koska sitä ei saada myytyä. Silti Helsingissäkin oli viime vuoden lopussa yli 28 000 asuntoa, joissa ei asuttu vakituisesti.
Asumisen rahoittamiseen erikoistuneen Hypon toimitusjohtajan Ari Paunan mukaan syy tyhjien asuntojen runsauteen Helsingissä liittyy varakkuuteen.
– Helsingissä on ihmisiä, jotka pystyvät ja haluavat pitää asunnot tyhjinä, hän toteaa.
Kaikki tyhjät asunnot eivät todellisuudessa ole täysin tyhjiä. Osa on varakkaiden ihmisten kakkosasuntoja. Osa asunnoista on vuokralla, mutta vain lyhyen aikaa kerrallaan. Niissä majailee esimerkiksi ulkomaisia opiskelijoita tai virolaisia keikkatyöntekijöitä.
Helsingin Tietokeskuksen järjestelmäpäällikön Pekka Vuorin mukaan tilapäinen asuminen on nimenomaan helsinkiläinen ilmiö. Pääkaupungissa on paljon sellaista toimintaa, joka synnyttää lyhytaikaista asumistarvetta.
Lisäksi Vuori epäilee, että osa tyhjistä asunnosta on todellisuudessa piilokonttoreita, joita rakennettiin 1960- ja 1970-luvuillla. Kaikkien piilokonttoreiden käyttötarkoitusta ei ole muutettu, joten tilastoissa ne näkyvät asuntoina, joissa ei asuta.
Joukossa on kuitenkin myös asuntoja, joissa ei oikeasti asu kukaan ja lisää tyhjiä asuntoja uhkaa syntyä, kun väestö vanhenee. Kun vanhus siirtyy laitokseen tai hoitokotiin, jää omaisten käsiin asuntoja, joita ei haluta myydä eikä ehkä vuokratakaan. Perilliset voivat olla haluttomia laittamaan asuntoa vuokralle vanhuksen kuoleman jälkeenkin.
Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Mia Koro-Kanervan mukaan moni ajattelee, että asunnon vuokraaminen on työlästä ja hankalaa.
– Ymmärrän, ettei taloudellinen tilanne ole paras mahdollinen verotuksen uudistamiselle. Mutta samaan aikaan pääkaupunkiseudulla tarvitaan lisää vuokra-asuntoja. Jos edes osa tyhjistä asunnoista saataisiin vuokramarkkinoille, siitä olisi tosi iso hyöty, hän sanoo.
Ari Pauna on samaa mieltä:
– Yksityiset vuokranantajat eivät ole markkinoilla täydellä potentiaalilla. Heitä tarvittaisiin lisää – sekä yhden tyhjän asunnon omistajia että ammattimaisemmin toimivia sijoittajia.
Jos Helsingin ”tyhjistä asunnoista” kymmenenkin prosenttia olisi sellaisia, että ne voitaisiin antaa vuokralle, vastaisi se kahden vuoden koko vuokra-asuntotuotantoa. Tyhjät asunnot tosin tuskin ovat niitä kompakteja pikkuasuntoja, joista on eniten kysyntää. Asiantuntijat uskovat kuitenkin, että suurempiin ja kalliimpiinkin asuntoihin löytyy Helsingissä vuokralaisia.