Indonesian pääkaupunki Jakartan tuomioistuin tuomitsi yleisesti Ahok-kutsumanimellä tunnetun Basuki Purnaman kahdeksi vuodeksi vankeuteen, vaikka syyttäjä oli vaatinut hänelle vain kahden vuoden ehdollista tuomiota. Tuomio on seurausta kovan linjan muslimiryhmien pitkään jatkuneesta kampanjasta maan uskonnollisia vähemmistöjä vastaan ja valtion islamisoimisen puolesta.
Moniuskontoisen Indonesian demokratiaa puolustava SETARA-instituutti sanoi tuomion olleen uskonnollis-poliittinen eikä juridinen. Ahokia vastaan nostettiin syyte, kun hän vastoin ääri-islamilaisten ryhmien väitteitä sanoi Koraanin sallivan muslimien äänestää myös kristittyä ehdokasta.
Hän hävisi Jakartan kuvernöörin vaalin toisen kierroksen maan entiselle opetusministeri Amies Baswedanille saatuaan äänistä noin 43 prosenttia. Jakartan asukkaista alle kymmenen prosenttia on kristittyjä. Baswedan ei ollut kovan linjan islamistien ehdokas, mutta liittoutui toisella kierroksella näiden kanssa.
Vaalien aikaista kampanjaa Ahokia vastaan johti erityisesti Islamin puolustusrintama FPI. Sen johtaja Habib Shihab on nyt Jakartan poliisin toimesta asetettu epäillyksi pornografisesta chattailusta naishenkilön kanssa. Shihabia ollaan syyttämässä Indonesian antipornolain perusteella.
FPI oli itse näkyvästi takavuosina ajamassa kyseisen lain hyväksymistä.
Euroopan unioni ja Amnesty International ovat arvostelleet Ahokin tuomion tahraavan maailman suurimman muslimimaan Indonesian mainetta suvaitsevaisena ja moniarvoisena valtiona.
Indonesialaisen tunnetun oikeustieteen professorin Surya Chandran mukaan Ahokin tuomio on häpäisy Indonesian nuorta demokratiaa vastaan. Hänen mukaansa poliittinen painostus ja muun muassa Saudi-Arabiasta tukea saavan islamistisen FPI:n masinoima liikehdintä vaikuttivat tuomioon.
Monet indonesialaiset kansalaisjärjestöt vaativat koko jumalanpilkkalain kumoamista, koska sitä yhä useammin käytetään vain aseena poliittista ja uskonnollista moniarvoisuutta vastaan.
Tuomion jälkeen ex-kuvernööri Ahok sanoi valittavansa tuomiosta. Sitten hän muutti mielensä, koska pelkäsi valituksen ajavan hänen kannattajansa ja kovan linjan islamistit väkivaltaisiin yhteenottoihin.
Indonesiassa on myös mahdollista, että painostuksen tuloksena ylempi oikeusaste koventaa alemman antamaa tuomiota. Ahokin uskotaan näkevän tuomionsa osana kampanjaa, jolla FPI ja maan presidentti Joko Widodon poliittiset kilpailijat pyrkivät estämään tämän uudelleen valinnan vuoden 2019 presidentinvaalissa.
Ahok on Widodon puoluetoveri Indonesian suurimmasta puolueesta, Demokraattisesta taistelupuolueesta (PDIP), ja hän nousi kuvernööriksi kun aiemmin kuvernöörinä toiminut Widodo valittiin presidentiksi vuonna 2014.
Widdo ja Ahok ovat molemmat puhuneet Indonesiaa vaivaavan korruption kitkemisestä, mikä toteutuessaan saattaisi suistaa monet perinteiseen valtaeliittiin kuuluvat asemistaan.
Käytännössä Ahok saattaa päästä vankilasta pois vuoden kuluttua ja kärsiä loput tuomiostaan ehdollisena.
Indonesian yliopistossa poliittisia analyyseja tekevä Effendi Gazali sanoo, että tuomion kärsiminen saattaa myös nostaa Ahokin poliittisen uran uudelleen nousuun, jos hänestä vankilassa istuessaan tehdään demokratian ikoni.
Hän arvelee Ahokin pyrkivän tuomionsa kärsimällä myös välttämään sen, että islamistien ajama vastakkainasettelu leviäisi Indonesiassa ensi vuonna pidettäviin paikallisvaaleihin. Tuolloin saarivaltiossa valitaan edustajat kaikkiaan 171 paikalliseen hallintoelimeen.
Toimittaja: KALLE SYSIKASKI