Suomi ja Ruotsi ovat maailman 200 valtiosta kaikkein lähimpänä toisiaan. Maat ovat siksi myös luontevimmat puolustuskumppanit maailmassa, arvioi prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen.
Prikaatikenraali osallistui Porin SuomiAreenalla Suomalais-ruotsalainen puolustusyhteistyö – Kuinka pitkälle? -keskusteluun.
Itämeren alueen turvallisuusympäristö on Juha Pyykösen mukaan yhteinen ja jakamaton. Jos alueella syntyisi sotilaallinen kriisi, myös Suomi ja Ruotsi tempautuisivat siihen mukaan – halusivat tai eivät.
– Jos oma puolustuskyky ja järjestelmät eivät pahimmassa skenaariossa yksin riitä, silloin on tehtävä yhteistyötä, Pyykönen toteaa.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä hän kehottaa syventämään niin pitkälle kuin yhteinen ymmärrys ja yhteinen tahto sallivat.
– Raja tulee vastaan, kun aletaan keskustella asioista, jotka eivät ole molemmille mahdollisia.
Ruotsin kannalta kynnys voisi olla sotilaallisen liittoutumattomuuden periaate, johon maan nykyinen hallitus on edelleen vahvasti sitoutunut.
Suomella vastaavaa kynnystä ei ole. Puolustusministeri Jussi Niinistö on viimeksi viime viikolla painokkaasti toistanut hallitusohjelman linjauksen, jonka mukaan yhteistyöllä ei ole ennalta asetettuja rajoja.
Puolustussopimus viesti Venäjälle
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva korostaa, että vaikka puolustusyhteistyön syventämisellä ei ole valmista käsikirjoitusta, varautumissuunnitelmat erilaisten uhkaskenaarioiden varalle ovat olemassa.
Tiivistyvä yhteistyö on Kanervan mukaan Suomen kansallisen edun mukaista ja edistää alueellista vakautta. Hän sanoo pitävänsä tavoiteltavana, että askel kerrallaan etenevä yhteistyö saisi aikanaan valtiosopimustasoisen muodon.
– Olettamukseni on, että pohjoismainen puolustusliitto Suomen ja Ruotsin välillä olisi turvallisuusympäristössämme kaikille helpompi hyväksyä ja ymmärtää kuin maiden hakeutuminen Naton jäseniksi, Kanerva sanoo.
Prikaatikenraali Pyykönen pitää tärkeänä, että puolustusliiton mahdollisuutta ei pelata pois käsistä sekoittamalla sitä Nato-keskusteluun. Hän sanoo toivovansa nykyistä huomattavasti laajempaa ja avoimempaa kansalaiskeskustelua Suomi-Ruotsi-yhteistyön taustatekijöistä.
Vaikka yhteistyön tiivistämisellä on mielipidemittausten mukaan kansalaisten laaja tuki, sen faktaperusteita ei hänen mukaansa todennäköisesti kovin hyvin tunneta.
Kahden naapuruksen keskinäinen luottamus perustuu Pyykösen mielestä kolmeen keskeiseen tekijään – samankaltaisuuteen, keskinäisriippuvuuteen ja kaikkien tiedossa oleviin tosiasioihin.
Tosiasioilla Pyykönen viittaa erityisesti sotilaalliseen kykyyn, poliittiseen tahtoon ja kykyyn tehdä päätöksiä. Kaiken keskiössä on hänen mukaansa näkyvä pelote, joka toteutuakseen edellyttää nimiä paperilla. Silloin kyse on valtiosopimuksesta.
Viestin osoitteena olisi Pyykösen mukaan ennen kaikkea Venäjä.
HEIKKI HAKALA