Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Anderson (sd.) esitteli maanantaina vuoden 2021 budjettiesityksen maan valtiopäiville. Anderson arvioi, että budjetin avulla Ruotsi saavuttaa 75 000 uutta työpaikkaa lisää vuonna 2021.
− Tämä on tärkeää, koska sitten saamme verotuloja, joita voidaan investoida jengirikollisuuden ehkäisyyn, nuorten pahoinvoinnin ennaltaehkäisyyn ja hoitojonojen lyhentämiseen, Anderson kommentoi SVT:n mukaan.
Hänen mukaansa budjetin punainen lanka on työ.
− Sen avulla saamme itsemme ulos kriisistä.
Suomen velkasuhde jopa tuplasti suurempi
Anderson kertoo, että Ruotsin julkinen velka kasvaa ensi vuonna hieman yli 42 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsin valtionvelka on pieni suhteessa moniin muihin EU-maihin. Suomen velkasuhteen on arvioitu kasvavan koronakriisin seurauksena jopa 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomen velkasuhde kasvaa tänä vuonna noin kymmenen prosenttiyksikköä.
− Meillä on enemmän liikkumavaraa kuin monilla eurooppalaisilla naapureillamme, Andersson sanoo.
Ennusteen mukaan Ruotsi saisi valtionvelan painettua alle 40 prosentin vuonna 2023. Budjetti saataisiin ennusteen mukaan samana vuonna myös ylijäämäiseksi. Ruotsin budjetin vuoden 2021 alijäämä on 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Parlamentti käy budjettikeskustelun maanantaina iltapäivällä.
Veronkevennyksillä lisää työtä
Ruotsin talousarvioesitys sisältää yhteensä noin 30 miljardin kruunun eli 2,88 miljardin euron veronalennukset. Hallitus esittää, että budjetissa tuloveroja laskettaisiin 13,5 miljardilla kruunulla eli 1,3 miljardilla eurolla.
Hallituksen budjettiehdotuksessa todetaan, että pandemian seurauksena lisääntyneiden työvoimakustannuksen kattamiseksi olisi otettava käyttöön uusi ansiotulojen veronalennus.
”Veronalennus on sekä korvaus että taloudellinen kannustin, joka lisää ihmisten määrää töissä ja työtuntien määrää”, esityksessä todetaan.
Ruotsin oppositiopuolue maltillinen kokoomus on arvostellut veronalennuksia siitä, että ne kohdistuvat myös ei-työssäkäyville.
Moderaattien kansanedustaja Elisabeth Svantesson ei usko tämän olevan oikea tapa. Moderaatit aikoo hänen mukaansa esittää varjobudjetissaan veronalennuksia alhaiselle tulotasolle. Moderaatit julkistavat vaihtoehtoisen budjettiesityksensä Svantessonin mukaan parin viikon kuluttua.
”Ruotsilla paljon pelivaraa”
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrila kommentoi Twitterissä Ruotsin budjettiesitystä.
− Ruotsin budjetti vuodelle 2021 elvyttävä − joidenkin ekonomistien mielestä liikaakin. Pohjalla kuitenkin ennätysvahva julkinen talous ja matalin velka vuoden 1977 jälkeen. Veronkevennyksiä luvassa 3 miljardia euroa, velkasuhde nousee vain 42 prosenttiin, Penna Urrila kirjoittaa.
Hänen mukaansa korkea työllisyys ja vahva julkinen talous antaa Ruotsille nyt koronakriisissä paljon pelivaraa talouskasvun tukemiseen.
− Ensi vuonna luvassa reilusti sekä menonlisäyksiä että veronkevennyksiä. Myös jatkossa parempi ikärakenne auttaa Ruotsia huomattavasti Suomeen verrattuna, Urrila sanoo.
Korkea työllisyys ja vahva julkinen talous antaa Ruotsille nyt koronakriisissä paljon pelivaraa talouskasvun tukemiseen. Ensi vuonna luvassa reilusti sekä menonlisäyksiä että veronkevennyksiä. Myös jatkossa parempi ikärakenne auttaa Ruotsia huomattavasti Suomeen verrattuna.
— Penna Urrila (@peurrila) September 21, 2020
