Heidi Hautala ja Henna Virkkunen. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

600 Brexit-sopimusta testaa, pysyykö EU yhtenäisenä

EU:n ja Britannian pitäisi neuvotella neljässä kuukaudessa jättimäinen kauppasopimus.

EU ja Britannia aloittavat helmikuussa toisen vaiheen Brexit-neuvottelut, joissa sovitaan osapuolten väliset suhteet lopullisen Brexit-eron jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa EU-maat pysyivät yksimielisinä, mutta EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) sanoo, että todellinen testi alkaa vasta nyt.

– Nyt on iso huoli pysyykö EU yhtenäisenä. Eri mailla on erilaisia intressejä, Virkkunen sanoo.

EU ja Britannia ovat jo sopineet, millä ehdoin Britannia eroaa EU:sta. Seuraavaksi neuvotellaan, millä ehdoilla kauppa, palvelut, pääomien liikkuminen ja ihmisten liikkuminen järjestetään jatkossa. EU:n ja Britannian suhteita säätelee tällä hetkellä noin 600 kansainvälistä sopimusta. Iso osa näistä neuvotellaan uudelleen.

Kansallisia intressejä löytyy monista maista. Esimerkiksi Englannin kanaalin rantavaltiot haluavat, että ne saavat jatkossakin kalastaa Britannian aluevesillä. Suomelle taas on tärkeää, että lentoliikenne jatkuu sujuvasti, koska Helsinki on tärkeä välilaskukohde matkalla Britanniasta Aasian maihin.

Brexitin siirtymäaika päättyy kuluvan vuoden lopussa. Britannian pääministeri Boris Johnson on sanonut, ettei hän hae lykkäystä sille.

– Aikataulu on äärimmäisen tiukka. Yleensä kauppasopimuksia neuvotellaan 6-7 vuotta, mutta nyt aikaa ei ole kuin reilu puoli vuotta, Virkkunen sanoo.

Käytännössä neuvotteluaika voi jäädä tätäkin lyhyemmäksi. Helmikuussa EU-maat myöntävät EU-komissiolle mandaatin neuvotella Britannian kanssa. Neuvottelut päässevät alkamaan maaliskuussa. Valmista pitäisi tulla neljässä kuukaudessa, koska Britannia ja EU ovat sopineet, että jos jompikumpi haluaa hakea lykkäystä Brexit-siirtymäajalle, se pitää tehdä heinäkuun alkuun mennessä.

Virkkunen sanoo toivovansa sopimusta, joka tuo mahdollisimman vähän esteitä tavaroiden ja palveluiden kaupalle sekä kansalaisten liikkuvuudelle ja työ- ja koulutusmahdollisuuksille. Hänen mielestään tutkimusyhteistyö täytyy säilyttää tiiviinä, samoin yhteistyö turvallisuudessa.

– Lopputulos riippuu paljon siitä, paljonko Britannia on valmis rahoittamaan yhteisiä hankkeita, paljonko he ovat valmiita noudattamaan sisämarkkinalainsäädäntöä.

Johnsonin konservatiivipuolue sai joulukuussa vaaleissa enemmistö Britannian parlamentissa. Virkkunen toivoo, että enemmistön turvin Johnson voi ajaa läpi epäsuosittujakin hankkeita. Sellainen olisi lykkäyksen hakeminen Brexit-siirtymäajalle.

EU:n Brexit-pääneuvottelija on ollut ranskalainen Michel Barnier, joka jatkaa tehtävässä. Hän on pitänyt tiiviisti yhteyttä jäsenmaiden hallituksiin, ja myös EU-parlamentti on pysynyt ajan tasalla. EU-parlamentin Brexit-ryhmä ja Barnier ovat pitäneet yli sata kokousta, sanoo EU-parlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.).

– Sen ansiosta parlamentissa on sovittu suurella yksimielisyydellä Brexit-kysymyksiä.

Parhaillaan EU-parlamentti pohtii, kannattaako Brexit-ryhmää pitää enää koossa. Vaihtoehto olisi, että Brexit-päätökset hajautetaan EU-parlamentin valiokuntiin.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, joka myös osallistuu Brexit-neuvotteluihin, vieraili aiemmin tällä viikolla Lontoossa. Hän sanoi puheessaan London School of Economicsissa, että EU on valmis tekemään sopimuksen, jossa on ”nollatariffit, nollakiintiöt mutta ei polkumyyntiä”.

”Ei polkumyyntiä” kuuluu englanniksi zero dumping. Se on EU:n koodikieltä ja tarkoittaa, että Britannian pitää sitoutua EU:n sosiaalisiin oikeuksiin ja ympäristönormeihin. Hautala ennustaa vaikeuksia.

– Tästä tulee iso kiista. Britannia ei todellakaan halua ottaa EU:n sosiaalisia oikeuksia ja ympäristöä koskevia normeja.

EU-parlamentti hyväksynee tammikuun 29. päivänä viime vuonna neuvotellut erosopimuksen. Hautala sanoo, että hetkestä tulee tunteikas.

– Lupaan, että tulee kyynelehtivät jäähyväiset.

 

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt