Suomalaismepit keskustelivat keskiviikkona pressikahvitilaisuudessa EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja komission esittämästä massiivisesta elpymispaketista.
Mauri Pekkarinen (Renew, kesk.) ei usko, että monivuotisen rahoituskehyksen kanssa tulee olemaan suuria ongelmia. Ongelmia tulee vastaan, jos siihen kytketään elimellisesti tämä elvytyspaketti.
EU-komissio on ehdottanut, että monivuotisen budjetin yhteyteen perustetaan 750 miljardin euron elpymisväline, joka rahoitetaan yhteisellä lainalla. Lainasta jaettaisiin noin 500 miljardia euroa tukina ja noin 250 miljardia euroa lainoina. Laina maksettaisiin takaisin vuoteen 2058 mennessä.
Pekkarisen mukaan varsinainen rahoituskehys tulee olemaan suurin piirtein 1 100 miljardin euron suuruinen.
– Jos siihen kytketään tämän sisältöinen elvytyspaketti, jota komission esityksissä on kaavailtu, niin se on kynnyskysymys. Missään tapauksessa en hyväksy sellaista, Pekkarinen sanoi.
– Se, että me ensimmäistä kertaa historiassa venyttäisimme EU:n pelisääntöjä ja omia perussopimuksia, on väärin. Ja väärin on se, että me avustaisimme 500 miljardilla eurolla niitä maita, jotka ovat kaikkein huonoimmin hoitaneet asioitansa.
Hänen mielestään EU:n rahoituskehys ja siihen liittyvä elvytyspaketti pitää rakentaa niin, että elvytys on lainamuotoista rahaa, se ei ole neljän vuoden vaan korkeintaan kahden vuoden mittainen ja mittasuhteet ovat paljon pienemmät noin 200–300 miljardia euroa.
Suomi-silmälasit päähän
Eero Heinäluoman (S&D, sd.) mukaan Euroopan parlamentin kannalta kynnyskysymyksenä rahoituskehyksessä on omia varoja koskeva kysymys, jossa määritetään, mistä EU saa tuloja.
– Siinä on suurimmat odotusarvot, ja parlamentti selvästi haluaa tässä yhteydessä ajaa eteenpäin sitä, että omia varoja rahoituskehyksen osalta lisättäisiin ja sillä on yhteys tähän elvytysrahastoon.
Heinäluoma korostaa, että Suomen etu pitää ottaa huomioon.
– Täytyy katsoa Suomi-silmälasien lävitse, että se paketti kohtelee Suomea oikein, jotta Suomi voi osaltansa saada talouden koronavaurioiden paikkaamiseen tukea ja että maksusuhteet eivät muodostu kohtuuttomiksi Suomen kannalta.
Heinäluoma painottaa myös oikeusvaltioperiaatteen tärkeyttä.
– Pidän välttämättömänä, että tähän pakettiin sisällytetään selkeät säännökset, joissa avunsaajat sitoutuvat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Kun on kiire rahojen saamiseksi, Heinäluoman mukaan on olemassa erittäin suuri riski, että syntyy tilanne, jossa kaikki eivät ole valmiita ylläpitämään tarpeeksi voimakkaasti kriteeristöä varsinkin oikeusvaltioperiaatteen kohdalla.
Sirpa Pietikäinen (EPP, kok.) on Heinäluoman kanssa samoilla linjoilla oikeusvaltioperiaatteen ja omien varojen lisäämisen kanssa.
Pietikäinen toteaa rahoituskehyksen ja elpymispaketin olevan samaa kokonaisuutta. Hänen mukaansa rahaa ei pidä käyttää ympäristön kannalta haitallisiin hankkeisiin.
– Minun kynnyskysymykseni on se, että tämä paketti saadaan aikaan ja siitä saadaan toimiva väline.
Ei nollasummapeli
Ville Niinistö (Greens/EFA, vihr.) katsoo, että asiaa ei pidä tarkastella nollasummapelinä.
– On ilmiselvää, että kyse ei ole nollasummapelistä, jossa Suomi laittaa jonkin verran rahaa EU:n budjettiin ja sitten arvioidaan, kuinka iso osa laskennallisesti saadaan suoraan takaisin. Sama pätee elvytysrahastoon.
Niinistön mukaan EU:n merkitys ja hyödyt ovat paljon laajempia kuin se, että kyse olisi vain nollasummapelistä.
– Rahaa ei kannata siirtää edestakaisin huvikseen, vaan sillä pitää saada lisäarvoa. Ja nyt on kyse lisäarvon tuottamisesta ja siitä, miten EU voi auttaa unionia ja Suomea pärjäämään paremmin globaalissa kilpailussa.
– Tämä on se mittakaava, jota pitää miettiä rahoituskehyksen ja elvytysrahaston osalta. Me olemme toistaiseksi olleet kykenemättömiä uudistamaan rahoituskehystä siihen suuntaan, että painopiste menisi uuteen osaamiseen eli tutkimukseen, tuotekehitykseen, digitalisaatioon ja vihreän kehityksen ohjelmaan.
Niinistö korostaa, että komissio yrittää siirtää rahoituskehystä tähän suuntaan.
– Minä toivon vahvasti, että oikeusvaltioperiaatteet ja vihreän kehityksen ohjelma ovat prioriteetteja.
Niinistön mukaan koronakriisi eroaa kymmenen vuoden takaisesta finanssikriisistä.
– Nythän ei ole kysymys kriisilainojen antamisesta hädässä oleville maille, vaan pääsääntöisesti investointituesta, joita kohdennetaan avustuksina tai lainoina EU:n ohjelmien ja periaatteiden mukaisesti yhteiskuntaa ja taloutta uudistaviin hakkeisiin.
– Eli me saamme paljon enemmän lisäarvoa tällä rahalla kuin sillä rahalla, mikä annettiin kymmenen vuotta sitten.
