Jihadismitutkija Juha Saarisen mukaan Lähi-idän konfliktialueilta Suomeen palaavien kysymys on seuraavalle sisäministerille poliittisesti merkittävä palaajien saaman mediahuomion vuoksi.
Yle vieraili hiljattain ensimmäisenä suomalaisena mediana Syyrian Al-Holin leirillä. Siellä kerrotaan olevan jopa 44 suomalaista. Toimittaja tapasi henkilökohtaisesti viisi suomalaista naista, joiden mukaan leirillä on yhteensä 11 suomalaista äitiä ja 33 lasta. Kaikki viisi Ylen jututtamaa naista kertoivat haluavansa palata Suomeen ja totesivat, etteivät ole tehneet mitään väärää.
– Jos väite määristä on tosi, palaajista tuli juuri poliittisesti paljon merkittävämpi ongelma, Juha Saarinen arvioi Twitterissä.
Mikäli luvut pitävät paikkansa, tarkoittaa se Saarisen mukaan myös sitä, että konfliktialueelle lähteneistä naisista merkittävä osa on yhä hengissä.
– Vähemmistö on joko lähtenyt konfliktialueelta (mahdollisesti palannut Suomeen) tai kuollut, hän arvioi.
Saarisen mukaan konfliktialueelle jääneet naiset ovat viettäneet pitkiä aikoja ISIS:n hallitsemilla alueilla, ja antautuneet tai jääneet kiinni ryhmän hallinnassa olevien alueiden supistuessa.
– Osa on takuuvarmasti tänä aikana edistänyt ryhmän toimintaa, tutkija toteaa.
Hänen mukaansa mielenkiintoinen kysymys on, onko Suomesta lähteneitä osallistunut aseellisiin taisteluihin terroristijärjestön riveissä. Saarinen muistuttaa ISIS:n sallineen naisten osallistumisen aseelliseen toimintaan Irakin Mosulin puolustustaistelun aikoihin.
Rikosten selvittäminen haastavaa
Lähi-idästä palaavien esimerkiksi ISIS-järjestöön kuuluneiden niin kutsuttujen vierastaistelijoiden maahantuloa ei nykylain puitteissa voi estää. Palaajien saattaminen vastuuseen konfliktialueella mahdollisesti tehdyistä rikoksista on myös osoittautunut liki mahdottomaksi. Esimerkiksi Ruotsissa tässä ei ole onnistuttu.
– Toinen hyvä kysymys on, mikäli naiset päästetään lapsineen palaamaan Suomeen, nähdäänkö heistä ainuttakaan oikeudessa? Syyriassa/Irakissa tapahtuneiden mahdollisten rikosten selvittäminen on äärimmäisen haastavaa, Juha Saarinen sanoo.
Ratkaisuna on pyöritelty aiemmin muun muassa jonkinlaista kansainvälistä ”ISIS-tuomioistuinta”. Juha Saarinen pitää sitä kuitenkin lähinnä poliitikkojen toiveajatteluna.
– Realistisia ratkaisuehdotuksia ei ole juuri tullut vastaan kotim. keskustelussa. Pl. se, että Suomi jättää kansalaisensa paikallisten hallintojen (Irakin) armoille. Onko sitten ”oikein” on kysymys erikseen.
Kolmas hyvä kysymys on tutkijan mukaan, onko yksikään juttua varten haastatelluista naisista osoittanut katumusta konfliktialueelle matkaamisesta tai Isisin kannattamisesta tai sen toiminnan edistämisestä.
– Miten he suhtautuvat Isisiin ylipäätään, Saarinen kysyy.
Hänen mukaansa palaajien kohdalla suhtautuminen Isisiin ja jihadistiseen liikehdintään ylipäätään on palaajien kohdalla keskeisen tärkeä kysymys.
– Eikä turvallisuusviranomaisilla ole maagista kykyä kavuta kenenkään pään sisään arvioimaan ko. henkilöiden todellisia tunteita, ajatuksia tai aikeita.
Juha Saarinen pohtii, ymmärtävätkö Ylen haastattelemat naiset tekojensa vakavuuden.
– Kummastelut miksi heitä ei haluta takaisin Suomeen voi olla merkki siitä, että ainakin tätä ihmetelleiden hlöiden ymmärrys tekojensa luonteesta on vajavaista.
Yhtä asiaa Saarinen pitää varmana.
– Seuraavalle sisäministerille palaaja-kysymys on poliittisesti merkittävämpi leirillä jumissa olevien henkilöiden saaman mediahuomion vuoksi. On vaikea uskoa, etteivätkö kyseiset tapaukset olisi olleet jo aiemmin viranomaisten tiedossa.
LUE MYÖS:
ISIS-Sanna herätti Suomen – tutkijan mukaan lait eivät riitä
Jos tieto naisten määrästä on tosi, tarkoittaa se myös sitä, että konfliktialueelle lähteneistä naisista merkittävä osa on yhä hengissä. Vähemmistö on joko lähtenyt konfliktialueelta (mahdollisesti palannut Suomeen) tai kuollut. #turpo #jihadismi #Isis
— Juha Saarinen (@JP_Saarinen) May 23, 2019
Tämä myös tarkoittanee sitä, että konfliktialueelle jääneet naiset ovat viettäneet pitkiä aikoja Isisin hallitsemilla alueilla, ja antautuneet tai jääneet kiinni ryhmän hallinnassa olevien alueiden supistuessa. Osa on takuuvarmasti tänä aikana edistänyt ryhmän toimintaa. #turpo
— Juha Saarinen (@JP_Saarinen) May 23, 2019
Jos väite määristä on tosi, palaajista tuli juuri poliittisesti paljon merkittävämpi ongelma.
"Vierailin tänään leirillä ja tapasin henkilökohtaisesti viisi suomalaista naista, jotka kertoivat leirillä olevan yhteensä 11 äitiä ja 33 lasta." #turpo https://t.co/ckCAnFrBpv
— Juha Saarinen (@JP_Saarinen) May 23, 2019
