Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Kemianteollisuuden vienti yli 12 miljardia

Kemianteollisuuden vienti kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia ja ylsi 12,3 miljardiin euroon.

Kemianteollisuuden osuus Suomen tavaraviennin arvosta oli 19 prosenttia. Myös kotimaan liikevaihto on noussut ja investoinnit kasvussa. Alan yritysten arviot suhdannetilanteesta ovat laskeneet syksystä 2018.

Kemianteollisuuden vienti jatkoi kasvuaan viime vuoden viimeisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tavaravienti oli loka-joulukuussa 3,1 miljardia, ja kasvoi seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Koko vuoden tavaraviennin kasvu oli kemianteollisuudessa kahdeksan prosenttia.

Kemianteollisuuden vienti on nyt noin miljardin kuukaudessa. Viennin kasvu on jatkunut jo kolmatta vuotta.

Öljytuotteiden osuus kemianteollisuuden viennistä on noin 40 prosenttia ja raakaöljyn hintakehitys vaikuttaa osaltaan alan liikevaihto- ja vientilukuihin. Vuonna 2018 öljytuotteiden viennin arvo kasvoi 13 prosenttia, peruskemian tuotteiden viisi prosenttia ja kumi- ja muovituotteiden neljä prosenttia. Sen sijaan lääkevienti laski kolme prosenttia vuoden viimeisen neljänneksen noususta huolimatta.

Kemianteollisuuden yritysten arviot suhdannetilanteesta ovat olleet laskevia, mutta vielä positiivisia. Kemianteollisuus ry ennakoi tilanteen pysyvän pääosin ennallaan kevään lähestyessä. Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisimmän Suhdannebarometrin mukaan yritykset ennakoivat tuotannon hieman kasvavan, mutta henkilöstömäärän laskevan lähikuukausina.

Investoinnit Suomeen kasvussa

Kemianteollisuuden investoinnit Suomeen ovat olleet kasvussa. Vuosille 2018−2019 odotetaan yli 1,2 miljardin tasoa. Investoinneista yli 400 miljoonaa käytetään vuosittain tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Positiivisen investointikehityksen kannalta olennaista on se, millaiseksi teollisuuden toimintaympäristö Suomessa muotoutuu ja mikä on tulevaisuuden näkymä, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

– Suomen kannalta on tärkeää, että kansainvälisten yritysten TKI-toimintaa tehdään juuri täällä Suomessa. Julkista TKI-rahoitusta tulisikin kasvattaa niin, että yrityslähtöinen ja yhteistyötä ruokkiva uuden luominen saadaan uudelleen kasvu-uralle. Tätä tavoitetta ei kuitenkaan voi laittaa vastakkain kustannuskilpailukyvyn kanssa, Aalto jatkaa.

Hän toteaa, että sähköistymisen myötä edessä on iso energiajärjestelmän muutos.

– Uusiutuva tai päästötön, hinnaltaan kilpailukykyinen ja tasaisesti saatavilla oleva sähkö tulee olennaisesti vaikuttamaan siihen, missä teollisuuden uudet teknologiat otetaan käyttöön ja minne tuotannolliset investoinnit tehdään, Aalto sanoo.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt